Ministeri vaatii lisää tukea lähisuhdeväkivallan uhreille | MTV Uutiset
Ministeri vaatii toimia ja asennemuutosta: "Naisiin kohdistuva väkivalta on ollut tabu, vaikeneminen ei auta"
2:00Naisten Linjan väkivaltatyön päällikkö Aino Hollo kertoo, että lähisuhdeväkivaltaa ei oteta riittävän vakavasti, mutta ei myöskään tunnisteta.
Julkaistu 51 minuuttia sitten
Tiia Palmén
Sosiaaliturvaministerin mukaan naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyssä on kyse ennen kaikkea ja erityisesti yhteiskunnallisesta asennemuutoksesta.
Tänä vuonna jo ainakin neljätoista naista on saanut surmansa lähisuhdeväkivallan uhrina. Sosiaaliturvaministeri Karoliina Partasen (kok.) mukaan jokainen henkirikos on liikaa, ja ilmiöön pitää suhtautua vakavasti.
– Erityisen tärkeää on, että viranomaiset tutkivat jokaisen yksittäisen surman huolella. Meidän on myös arvioitava aiemmin tehtyjen tutkimusten päivitystarpeita, Partanen sanoo MTV Uutisille.
Vuonna 2023 julkaistussa valtioneuvoston tutkimushankkeessa selvitettiin laajasti naisiin kohdistuneita parisuhdesurmia edeltäneitä tapahtumaketjuja. Tutkimus ei kuitenkaan kata aivan viime vuosina tapahtunutta kehitystä, kun surmien määrä on lisääntynyt entisestään.
Henkirikosten lisäksi myös lievempi viranomaisten tietoon tullut lähisuhdeväkivalta on lisääntynyt. Osasyynä tähän on ilmoituskynnyksen madaltuminen, minkä Partanen näkee myönteisenä kehityksenä.
– Tutkimustiedon perusteella tiedetään, että mielenterveys- ja päihdeongelmat altistavat väkivallan kokemiselle ja käyttämiselle. Lähisuhdeväkivaltaa tapahtuu kuitenkin aivan kaikenlaisissa perheissä ja muissa lähisuhteissa, Partanen muistuttaa.
Naisjärjestöjen mukaan naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi tarvitaan toimia sekä lainsäädännössä, oikeusprosessissa että viranomaisten osaamisessa.
Ministerin mukaan nykyinen hallitus on jo puuttunut lähisuhdeväkivaltaan kieltämällä sen sovittelun tuomioistuimissa ja lisäämällä turvakotien rahoitusta liki neljänneksellä vaalikauden aikana.
Kielto ja rahoituksen lisäys ovat ministerin mukaan jo tehtyjä toimia, mutta lisää tarvitaan.
– Meidän on tehostettava lähestymiskieltojen valvontaa ja varmistettava, että uhri saa tarvitsemaansa tukea, jos hän on yhteydessä viranomaisiin ennen kuin pahin tapahtuu.
Oikeusministeriö selvittää parhaillaan, voisiko lähestymiskiellolla suojattava henkilö hakea jalkapantaa henkilölle, jolle lähestymiskielto on määrätty.
– Nykyään jalkapantaa voi hakea vain viranomainen, Partanen sanoo.
Naisjärjestöjen mukaan sukupuolistunutta väkivaltaa ja lähisuhdeväkivaltaa ei tunnisteta Suomessa riittävän hyvin. Sosiaaliturvaministerin mukaan oikeusministeriössä valmistellaan tähän liittyen lakimuutoksia.
Esityksessä ehdotetaan sosiaaliturvaministerin mukaan muun muassa uutta pykälää seksuaalirikoksen tai lähisuhdeväkivallan uhrin suojelun tarpeen arvioinnista.
– Tämä on erittäin tervetullut muutos, joka korostaa viranomaisten vastuuta lähisuhdeväkivallan ehkäisyssä.
Partasen mukaan sosiaali- ja terveysministeriössä arvioidaan vielä tämän hallituskauden aikana, tarvittaisiinko Suomeen lainsäädäntöä väkivallan ehkäisyn rakenteiden vahvistamiseksi.
– Lailla voitaisiin määritellä selvästi eri toimijoiden vastuut ja velvollisuudet väkivallan ehkäisyä koskien, mikä mahdollistaisi väkivaltaan puuttumisen vielä nykyistä systemaattisemmin.
Ministeri korostaa kuitenkin, että pelkät lakimuutokset eivät riitä, vaan niiden lisäksi tarvitaan koulutusta sen varmistamiseksi, että voimassa olevan lain vaatimukset toteutuvat.
– Esimerkiksi poliisin esitutkintaviranomaisena tulee muistaa, että lieväkin pahoinpitely on virallisen syytteen alainen rikos, jos se tapahtuu lähisuhteessa. Apulaisoikeuskansleri on antanut tästä huomautuksen viime syksynä, Partanen sanoo.
Sosiaaliturvaministerin mukaan naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyssä on kyse ennen kaikkea yhteiskunnallisesta asennemuutoksesta.
– Lasten ja nuorten tunne- ja turvataitokasvatus pienestä asti on tärkeää, jotta lapsi oppii, miten muita tulee kohdella. Samalla opitaan omista oikeuksista sekä siitä mitä tehdä, jos omaa koskemattomuutta loukataan.
– Naisiin kohdistuva väkivalta on ollut tabu, josta ei puhuta. Vaikeneminen ei auta, vaan yhteiskunnallinen muutos lähtee tietoisuuden lisääntymisestä.
Tästä samasta syystä Partanen kertoo tehneensä itse rikosilmoituksen häneen kohdistuneesta seksuaalisesta väkivallasta. Partanen joutui vuonna 2023 seksuaalisen häirinnän kohteeksi. 43-vuotias mies tuomittiin sakkorangaistukseen Partaseen kohdistuneesta seksuaalisesta ahdistelusta.
– Rikokset eivät lopu, jos tekijöitä ei saateta vastuuseen.
"Rikokset eivät lopu, jos tekijöitä ei saateta vastuuseen", Karoliina Partanen toteaa.Lehtikuva
Ministerin mukaan lähisuhdeväkivallan torjumiseen voi ottaa osaa aivan jokainen.
– Jokainen voi osaltaan olla torjumassa lähisuhdeväkivaltaa, jos sitä ilmenee omassa lähipiirissä. Olen iloinen, että myös tasavallan presidentti on ottanut kantaa teemaan liittyen ja muistuttanut meidän kaikkien vastuusta lähisuhdeväkivallan torjunnassa.
Presidentti Alexander Stubb ja monet muut tunnetut suomalaismiehet ovat parhaillaan mukana UN Women Suomen kampanjassa naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi. Kaikkien miesten asia -kampanjan tavoitteena on vahvistaa miesten roolia naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemisessä ja lopettamisessa.
Sosiaaliturvaministerin mukaan viranomaisten pitäisi eri yhteyksissä kysyä väkivallasta nykyistä systemaattisemmin, varsinkin jos siitä on mitään merkkejä.
– Kysyminen antaa uhrille viestin, että kokemuksista on turvallista puhua. Väkivallasta kertominen on monille vaikeaa ja joskus uhri kertookin väkivallasta vasta, kun siitä on kysytty useita kertoja.
Naisjärjestöt ehdottivat aiemmin MTV Uutisten haastattelussa, että Suomeen tulisi perustaa kansallinen tutkimustoiminto tutkimaan naisiin kohdistuneiden henkirikosten taustoja ja samalla kehittää keinoja niihin puuttumiseen.
Ministerin mukaan pysyväisluonteinen kansallinen tutkimustoiminto on yksi mahdollinen vaihtoehto tietopohjan lisäämiseksi.
– Meidän on myös arvioitava aiemmin tehtyjen tutkimusten päivitystarpeita.
Sosiaaliturvaministerin mukaan maailmalla näkyvä kehitys naisvihan lisääntymisestä on huolestuttavaa ja sitä pitää tarkkailla myös Suomessa. Naisten oikeuksissa on otettu askeleita taaksepäin monissa maissa.
– Digitalisaatio ja tekoäly ovat lisänneet naisvihan leviämistä myös rajojen yli, Partanen sanoo.
– Suomessa ilmiö ei ole niin vakava kuin monissa muissa maissa, mutta tätä pitää seurata tarkkaan ja pyrkiä puuttumaan ennen tilanteen heikkenemistä.
Partasen mukaan Suomen rikoslakiin ei kuitenkaan tarvita erikseen naismurha-rikosnimikettä, vaikka tällainen lisäys on joissakin maissa tehty.
– Murha on jo nyt vakavimmalla rangaistuksella rangaistava teko, josta tuomitaan elinkautiseen vankeuteen. En ole vakuuttunut siitä, että erillinen kriminalisointi toisi lisäarvoa.
Ministeri kannattaa sen sijaan sitä, että väkivallan tapahtuminen lähisuhteessa säädettäisiin rikoksen koventamisperusteeksi.
– Ankaroittaminen perustuisi samoihin syihin, joiden vuoksi hallitus on kieltänyt lähisuhdeväkivallan sovittelun. Yhdenvertaisuusvaltuutettukin on suositellut, että rikoslain pitäisi nykyistä paremmin tunnistaa lähisuhdeväkivallan ominaispiirteitä.
