Eduskunta pääsee taas kunnolla vauhtiin. Tänään kello 14 pääministeri Petteri Orpo antoi eduskunnalle ilmoituksen hallituksen politiikasta vuonna 2024.
Pääministerin ilmoituksessa käytiin läpi keskeisimpiä eduskunnalle annettavia lakiesityksiä.Talouspolitiikka ja itärajan turvaaminen olivat pääosissa.
Talouspolitiikasta käytävä keskustelu äityi ärhäkäksi, koska oppositiopuolueilla on hyvin erilainen käsitys talouden pelastuskeinoista hallitukseen verrattuna. Alla tiivistetty seuranta keskustelun ensimmäisestä tunnista.
Kello 15.10. Lopetamme puheiden seurannan artikkelissa tähän. Keskustelu jatkuu eduskunnassa noin kello 17 asti.
Kello 15.07. Sdp:n Antti Lindtman haluaa tarkistaa, onko hallituksella korvia, koska hän juuri esitteli puolueensa vaihtoehtoja. Kokoomuksen Marttinen kysyy Sdp:ltä, mitä veroja puolue haluaa korottaa. Lindtman vastaa, että hyvätuloisten veronkevennykset on peruttava. Yritystuet, fossiilisten tuet, suuryritysten korkokikkailut olisi myös Lindtmanin mukaan käytävä läpi.
Kello 15.05. Pääministeri Orpo vastaa kritiikkiin sanomalla, että hallituksen tavoitteena on myös talouskasvu ja siihen satsataan. Sadat ihmiset lähettävät Orpon mukaan kannatusviestejä hallitukselle. Sdp:llä ei ole Orpon mukaan vaihtoehtoa. Sdp ei Orpon mukaan ymmärrä säästöjen tarvetta. Orpo toivoo tulevassa välikysymyskeskustelussa kuulevansa ymmärrettävän vaihtoehdon Sdp:ltä. Keskustalle Orpo sanoo, että voi joko kannattaa tai vastustaa uudistuksia. "Ei siellä keskellä voi vaan olla", Orpo sanoo.
Kello 15.00. Liike Nyt -puolueen puheenjohtaja Harry Harkimo harmittelee talouden sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden syöksykierrettä ja sitä, ettei hallitus ole tehnyt tarpeeksi. Harkimo penää talouskasvua. "Junaratoja rakentamalla ei mitään kasvua synny", Harkimo arvostelee. Harkimo sanoo esittelevänsä ensi viikolla talouden kasvupaketin.
Kello 14.57. Kristillisdemokraattien kansanedustaja Mika Poutala korostaa, että uudistuksia tarvitaan, jotta työllistävä yritykset auttavat osaltaan Suomea pärjäämään: "Suomi tarvitsee paljon enemmän vientiyrittäjiä ja -yrityksiä. Kristillisdemokraatit tekevät kaikkensa, että vientiyritysten perustamisessa Suomeen olisi edelleen järkeä. Haluamme myös varmistaa, että yritysten on kannattavaa pysyä Suomessa jatkossakin. Toivottavasti myös ulkomailta saapuisi lisää työllistäjiä Suomeen, Poutala toteaa.
Kello 14.50. Rkp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Otto Andersson nostaa poliittisen keskustelun esikuvaksi Alexander Stubbin ja Pekka Haaviston väliset vaalikeskustelut. Andersson toivoo rakentavaa keskustelua myös eduskuntaan. Työmarkkinoiden uudistaminen ja joustavoittaminen on tarpeellista. Rkp haluaa erityisesti paikallista sopimista kaikkiin yrityksiin.
Kello 14.45. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo sanoo, että lähes kaikki on petetty, mitä hallituspuolueet vaalien alla lupasivat. Esimerkiksi velkaantumisen kasvun syyt ovat Saramon mielestä kyseenalaisia: " Edellinen hallitus otti velkaa koronakriisin hoitoon, kun taas nykyinen hallitus ottaa velkaa antaakseen omistajille ja suurituloisille veronkevennyksiä, Saramo sanoo.
Saramo arvostelee myös työmarkkinauudistuksia: " Perussuomalaiset, rkp ja kd lupasivat, ettei lakko-oikeutta ainakaan heikennetä. Ensi töikseen he päättivät estää omiin päätöksiinsä kohdistuvaa lakkoilua. Työntekijöiden mahdollisuuksia tukea toisiaan lakoilla aiotaan estää", Saramo arvostelee.
Kello 14.41. Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta on huolissaan polarisaatiokehityksestä ja haluaa, että ratkaisuja haetaan yhdessä. Vihreät on pettynyt muun muassa hallituksen ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaan. Virta sanoo, että leikkauksia olisi tehtävä oikeudenmukaisemmin siten, etteivät lapset ja nuoret joudu kärsimään. Vihreät ajaa myös esimerkiksi kaivosveron korotusta ja sitä, että ylipäätään luontohaitoista joutuu maksamaan.
Kello 14.38. Saarikko arvostelee myös hallituksen sote-politiikkaa: "Olitte väärässä, kun ette hallitusohjelmassa käyttäneet verotusta talouden kuntoon laittamiseksi, vaikka veropohjasta lohkeaa pois miljardeja tulevina vuosina. Sen sijaan te kevensitte veroja hyvätuloisille ja asuntosijoittajille. Te unohditte oikeudentunnon. Te kuvittelitte, että sosiaali- ja terveyspalveluista olisi löydettävissä ylimääräisiä säästöjä miljardi poikineen. Maassa, jonka väki vanhenee, jossa välimatkat ovat pitkiä ja kaikista on luvattu pitää huolta. Nyt joudutte peruuttamaan", Saarikko linjaa.
Kello 14.34. Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko penää sopimista työmarkkinoilla. "Hallitus ja Hakaniemi, Suomi huutaa sovintoa. Te pysäytätte Suomen. Keskustan mielestä tämä maa on liian arvokas riideltäväksi rikki", Saarikko puhuu.
Kello 14.32. Sdp jättää välikysymyksen todennäköisesti lähiaikoina työmarkkinapolitiikasta. Sdp esittää vaihtoehdoksi kasvutoimia: "Ensinnäkin, kootaan työmarkkinajärjestöt yhteen, vakautetaan tilanne ja haetaan neuvottelemalla ratkaisut tukemaan kasvua ja työllisyyttä. Kuunnellaan niin palkansaajien kuin yrittäjien ideoita. Toiseksi, tehdään vihdoin pelastuspaketti rakennusalalle. Kolmanneksi, käykää kehysriihessä läpi tekemänne menolisäykset, kuten satojen miljoonien lisämenot yksityisen terveydenhuollon tukemiseen ja erityisesti rikkaita suosivat veroratkaisut. Neljänneksi, otetaan valtiovarainministeriön menokartoituksesta käyttöön ne toimet, joihin ei vielä ole ollut halua puuttua: tehottomat yritystuet, tuet fossiilisille polttoaineille ja työkyvyttömyysmenojen pienentäminen", Lindtman luettelee.
Kello 14.30. Sdp:n puheenjohtaja Antti Lindtman arvostelee hallitusta siitä, että sen politiikka on erityisesti monille pienituloisille raskasta: "Nyt velkaantuminen kasvaa ennätyslukemiin vaalikauden aikana. Luvattiin lisää työpaikkoja. Nyt työpaikkojen määrä vähenee. Pienituloisilta leikataan ja arjen kustannukset kasvavat. Hallituksen aiheuttama työmarkkinakaaos pahenee päivä päivältä. Arvoisa pääministeri, onpahan lyhyessä ajassa saatu aikaan melkoinen sotku. Kukahan tämän kaiken siivoaa, Lindtman kysyi.
Kello 14.24. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä pitää niin ikään hallituksen taloustavoitteiden saavuttamista välttämätöntä ja harmittelee, että poliittisilla lakoilla vaikeutetaan tavoitteiden saavuttamista. Mäkelän mukaan sosiaaliturvan muutoksilla pystytään kasvattamaan työllisyyttä. Maahanmuuttopolitiikkaa viedään nyt Mäkelän mukaan vastuullisempaan ja turvallisempaan suuntaan. Esimerkiksi katujengi-rikollisuuteen aiotaan puuttua kovemmalla kädellä.
Kello 14.18. Orpon jälkeen vuorossa on kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matias Marttinen, joka kehuu hallituksen talouspolitiikkaa ja on huolissaan velkaantumisesta. ”Joka kahdeksas käyttämämme euro rahoitetaan uudella velalla. Suomen julkisen talouden velkaantuminen on erkaantunut muista pohjoismaista täysin omalle uralleen”, Marttinen sanoo.
Kello 14.15. Ruotsin Nato-jäsenyyden toivotaan toteutuvan pian. Lähi-idän tilanne on Orpon mukaan vakava. Siviileille on Gazassa saatava apua, Orpo sanoo.
Kello 14.12. Rajasulku on toistaiseksi rauhoittanut itärajan tilannetta. Orpo kiittää eduskuntaa yksimielisyyttä itäraja-kysymyksissä. Suomi saattaa tarvita Orpon mukaan keinoja, joilla estetään hybridihyökkäykset. Itä-Suomelle on tulossa erillinen ohjelmansa alueen elinvoiman turvaamiseksi. Ukrainan tukemisen on pääministerin mukaan jatkuttava.
Kello 14.10. Lasten ja nuorten oppimistulokset ovat huolenaihe. Hallitus haluaa satsata oppimisen tukeen varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa, jossa opetustunteja on tarkoitus lisätä. Tutkimukseen ja kehitykseen investoidaan.
Kello 14.08. Työmarkkinauudistuksia on Orpon mukaan pakko tehdä ja palkansaajat voivat työryhmissä vaikuttaa lakiesityksiin. Yritykset luottavat Orpon mukaan hallitukseen. Tulevassa kehysriihessä tehdään Orpon mukaan myös kasvupaketti. Suomella on hyvät edellytykset houkutella investointeja.
Kello 14.05. Pääministeri Orpo korostaa, että Suomi elää vielä yli varojensa, koska velkaa on paljon. Orpo korostaa, että maa olisi jätettävä tuleville sukupolville paremmassa kunnossa. Pääministeri heittää edelliselle hallitukselle piikin siitä, että sote-uudistuksen hinta arvioitiin rajusti alakanttiin ja nyt joudutaan etsimään yhä uusia sopeutuksia.
14:42
Lehtikuva
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) jälkeen vuorossa olivat ryhmäpuheet, jotka pidettiin eduskuntapuolueiden suuruusjärjestyksessä eduskuntaryhmien puheenjohtajien tai puoluejohtajien voimin. Ryhmäpuheiden jälkeen myös muut kansanedustajat pääsivät ääneen.
