Somekielto nuorille? Asiantuntijoilla parempi ratkaisu

HUSin nuorisopsykiatrian ylilääkäri Virve Kekkonen pitää somekieltoa liian rajuna toimenpiteenä, ja kaipaa lisää tutkimustietoa sen vaikutuksista.

Kekkonen kiittelee kuitenkin esimerkiksi koulujen kännykkäkieltoa, joka on lisännyt nuorten keskinäistä vuorovaikutusta.

Asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että lapsille ja nuorille tarvittaisiin sometaitojen opettelemista, mikä on sekä vanhempien että koulun vastuulla.

Lue lisää: Hallitus etsii keinoja rajoittaa lasten ja nuorten somen käyttöä

Suomikin pohtii keinoja rajoittaa lasten ja nuorten somen käyttöä

Esimerkiksi Australia on kieltänyt valtaosan sosiaalisen median palveluista alle 16-vuotiailta.  Suomessa Australian kaltaista mallia ei näillä näkymin voida toteuttaa, koska suurten verkkoalustojen sääntely tapahtuu EU:n tasolla. 

Suomi kuitenkin seuraa tiivisti, miten somen rajoitukset etenevät EU:ssa ja muissa EU-maissa, kuten Tanskassa, Ruotsissa ja Espanjassa. Moni EU-maa valmistelee toimia sosiaalisen median käytön rajoittamiseksi ja ongelmiin puuttumiseksi.

Alustavat tulokset Australiasta näyttävät siltä, että somekieltoa on helppoa kiertää, sanoo Mieli ry:n asiantuntijapsykologi, vihreiden kaupunginvaltuutettu Julia Sangervo.

Hänkään ei kannata somekieltoa ratkaisuna nuorten mielenterveyden haasteisiin.

– Vaikuttaa siltä, että somekiellolla yritetään hakea pikaratkaisua nuorten mielenterveysongelmiin, joiden juurisyyt ovat muualla.

Juurisyitä nuorten mielenterveyden häiriöille ovat Sangervon mukaan esimerkiksi yksilökeskeinen ja suorituskeskeinen yhteiskunta, juurettomuuden kokemukset, sekä vaikeus löytää omaa paikkaa yhteiskunnassa.

Kekkonen puolestaan nostaa esille nuorten pahoinvoinnin juurisyiksi esimerkiksi koulussa tapahtuneet muutokset, kuten itseohjaavuuden vaatimukset sekä globaalit kriisit.

Nuorten mielenterveysongelmien on uutisoitu lisääntyneen, ja ilmiötä on nimitetty myös mielenterveyskriisiksi.

Esimerkiksi kouluterveyskyselyssä ahdistusta kokeneiden tyttöjen osuus on kasvanut viimeisten kymmenen vuoden aikana, ja yli 70 prosenttia 15–16-vuotiaista tytöistä kertoi jostakin mielenterveyden oireesta.

Kekkosen mukaan Suomessa ei ole kattavaa tutkimustietoa siitä, onko mielenterveyden häiriöiden ilmaantuvuus lapsilla ja nuorilla lisääntynyt, ja kuinka paljon. Osittain mielenterveyskriisin taustalla on se, että oireilu tunnistetaan, hoitoon hakeudutaan, ja mielenterveyden häiriöitä saadaan diagnosoitua aiempaa paremmin.

– Suurin osa nuorista voi tosi hyvin, mutta mielenterveyden häiriöt ovat kansanterveydellisesti uhkaavin asia nuorten elämässä, Kekkonen sanoo.