Ukrainan viime päivien iskut Venäjän Suomenlahden öljysatamiin ovat kasvattaneet myös ympäristökatastrofin riskiä Suomenlahdella, arvioi professori.
Ukrainan kerrotaan iskeneen jälleen viime yönä Venäjän öljysatamiin Suomenlahdella.
Tietojen mukaan kohteena olisivat olleet Suomenlahden rannalla sijaitsevat Laukaansuun eli Ust-Lugan ja Primorskin öljyterminaalit. Primorsk tunnetaan myös suomenkielisellä nimellä Koivisto.
Jos tiedot pitävät paikkansa, kyseessä olisi jo kolmas yö peräkkäin, kun Ukraina iskee Leningradin alueelle.
Meriliikenteen professori Ulla Tapanisen mukaan iskujen taustalla on Ukrainan huoli siitä, kykeneekö länsi vähentämään Venäjän sotakassaa öljytulojen kautta.
– Ukraina on selvästi erittäin huolissaan länsimaiden kyvystä vähentää Venäjän sotakassaa ja on sitä varten nyt hyökännyt, sanoo Tapaninen.
Yhdysvaltojen hyökkäys Iraniin sulki Hormuzinsalmen ja esti sen kautta maailmalle virranneen öljyn, mikä on kasvattanut Venäjän sotakassaa.
– Tämä johti siihen, että öljyn hinta nousi kaikkialla maailmassa. Ja nyt voisi sanoa, että tämän pelossa Trump poisti Yhdysvaltain sanktioita Venäjän öljynviennille. Eli Venäjä on nyt saanut rahaa sekä siitä, että öljyn hinta on noussut, että myös siitä, että näitä sanktioita on poistettu, Tapaninen sanoo.
Lue myös: Trump tyrmäsi suomalaisten luottamuksen
Britannialta uusia keinoja varjolaivastoja vastaan
Britannia ilmoitti torstaina, että maa sallii jatkossa maan asevoimien ja viranomaisten edustajien nousun sen aluevesillä oleviin aluksiin, jotka ovat Britannian pakotelistalla.
Maan pääministerin Keir Starmerin mukaan varjolaivastojen toimintaan on puututtava entistä kovemmin.
Maan pääministerin kanslian torstaina julkaiseman tiedotteen mukaan niin kutsutun Venäjän varjolaivaston alusten pysäyttäminen pakottaa aluksia joko siirtymään pidemmille reiteille tai ottamaan sen riskin, että brittijoukot ottavat aluksen haltuun.
Starmerin mukaan Venäjän presidentti Vladimir Putin on tyytyväinen Lähi-idässä käytävään sotaan, koska uskoo kohonneen öljynhinnan auttavan häntä rahankeruussa.
– Siksi meidän on puututtava hänen varjolaivastonsa toimintaan entistä kovemmin, Starmer sanoi tiedotteen mukaan.
Britannian pakotelistalla on yli 540 Venäjän varjolaivaston alusta.
Öljyonnettomuuden riski kohonnut Suomenlahdella
Iskut eivät Tapanisen mukaan uhkaa suoraan Suomenlahden turvallisuutta, mutta hän arvioi, että öljyonnettomuuden riski on kasvanut.
– On nähtävissä, että aluksia mahdollisesti kertyy odottamaan sinne. Ja jos ne eivät ymmärrä tätä tilannetta ja erityisiä olosuhteita Itämerellä sekä Suomenlahdella, voidaan katsoa, että öljyonnettomuuden riski on hieman kohonnut, arvioi Tapaninen.
Venäjän varjolaivastoon kuuluvat alukset ovat usein huonokuntoisia ja niissä voi olla lastina jopa 100 000 tonnia öljyä.
Lue myös: Erittäin vakava huomio Suomenlahdelta: "Uhka on korkea"
Ympäristöriskiä Tapaninen pitää merkittävänä ja sitä on kasvattanut jäätilanne.
– Jäässä on se ongelma, että jos se lähtee liikkeelle ja alus on siellä, niin sen jälkeen alus ei välttämättä ole enää ohjauskykyinen.
– Nyt voidaan kuitenkin hieman huokaista helpotuksesta, kun jäätilanne on helpottamassa. Mutta jatkuvasti on olemassa riskejä, että alukset voivat ajaa karille tai eivät tiedä missä ovat, Tapaninen sanoo.