Useiden valtioiden lainojen korot ovat olleet viimeisen viikon aikana jyrkässä nousussa energiakriisin aiheuttaman inflaation takia.
Korkomarkkinoilla on ollut viimeisen viikon aikana käynnissä myrsky.
Useiden valtioiden lainojen korot ovat nousseet. Markkinoilla huomio kiinnittyy erityisesti Yhdysvaltojen pitkän, 10 vuoden lainan korkoihin.
Myöskään Suomi ei ole ollut suojassa korkopaineelta.
Korkojen nousu kertoo siitä, että Iranin sota ja Hormuzinsalmen sulku jarruttavat entistä pahemmin talouskasvua.
Markkinareaktiot ennustavat sitä, että keskuspankit joutuvat tänä vuonna nostamaan myös asuntolainoihin vaikuttavia ohjauskorkoja hillitäkseen inflaatiota eli hintojen nousua.
– Hormuzinsalmen sulku on johtanut siihen, että energian hinnat ovat nousseet. Viime aikoina on nähty enemmän ja enemmän myös sitä, että hintapaineet laajenevat. Paine näkyy esimerkiksi teknologiasektorilla tietokonekomponenteissa. Tämä on saanut markkinat uudelleen arvioimaan sitä, että minkälaista rahapolitiikkaa keskuspankeilta odotetaan. Nyt odotetaan keskuspankkien nostavan korkoja, kertoo Danske Bankin pääekonomisti Minna Kuusisto.
Lue myös: Jäätävä hintalappu: Näin paljon Lähi-idän sota on maksanut USA:lle
Talvella riskinä kaasukriisi
Keskuspankkien ennustetaan tekevän maltillisia koronnostoja, kun Iranin konfliktin toivotaan loppuvan pian.
Jos näin ei kuitenkaan käy, Eurooppaa uhkaa ensi talvena kaasukriisi. Erityisesti Keski-Eurooppa tarvitsee paljon maakaasua tai nesteytettyä maakaasua LNG:tä lämmitykseen.
Lähi-idästä kaasua ei nyt saada ja muun maailman tuotannosta käydään kilpailua Aasian ja Euroopan välillä.
Euroopassa ei tosin kesällä tarvita kovin paljon kaasua, mutta sitä pitäisi varastoida talvea varten.
– Euroopan kaasun käyttäjillä, mukaan lukien suomalaisilla kaasun käyttäjillä, on velvollisuus varastoida kaasua ensi talveksi. Se on sitten suuri kysymysmerkki, että kuinka kauan tämä kriisi kestää. Päästäänkö niitä Euroopan kaasuvarastoja täyttämään ajoissa ennen ensi talvea, miettii Energiateollisuus ry:n johtava asiantuntija Heikki Lindfors.
Suomessa maakaasua tai LNG:tä ei tarvita paljon verrattuna moneen muuhun Euroopan maahan. Kaasukriisi iskisi kuitenkin Suomeen välillisesti, jos moni tärkeä vientimaa kärsisi kaasupulasta tai erittäin korkeista kaasun hinnoista.
Lue myös: Iranilta uusi veto Hormuzinsalmella
Palautuminen kestää aikansa
Öljy- ja kaasukuljetusten vapautumisella on viimeistään kesän jälkeen kiire, sillä merikuljetuksilla kestää aikansa palautua.
– Täytyy muistaa, ettei tilanne normalisoidu yhdessä yössä, vaikka liikenne salmessa helpottuisi. Siellä on paljon aluksia jumissa ja olisi jonkinlainen logistinen kaaos että saataisiin tilannetta purettua, pääekonomisti Kuusisto toteaa.
– Ja valitettavasti nyt on tosi huono näkyvyys siihen, että mitä Lähi-idässä lähiviikkoina tapahtuu. Onko tämä kriisi ratkaistavissa viikkojen aikajänteellä vai meneekö mahdollisesti kuukausia tai vuosia, pohtii puolestaan Lindfors.
Lähikuukausina selviää ainakin se, tyrmäävätkö nousevat energia- ja korkokustannukset talouskasvun alkuunsa.
Suomea auttaa se, että talous on ollut viime kuukausina orastavassa kasvussa.
– En sanoisi, että Suomelle tulee kylmä suihku vaan vastatuulta. Suomi lähti tähän onneksi paremmissa asemissa viime vuosiin verrattuna, kun talouskasvua oli viime vuoden lopulla ja nyt alkuvuonna. Se auttaa tilanteessa, jossa riskit ja epävarmuus ovat koholla, Kuusisto sanoo.
