Tässä vaiheessa flunssaan sairastunut on tartuttavimmillaan

1:15
Hyvä käsihygienia auttaa suojautumaan tartunnoilta. Katso videolta, miten perusteellisesti kädet tulisi puhdistaa.

Flunssa kaataa ihmisiä sänkyyn erityisesti syksyisin ja talvisin. Nuhakuumeen leviämistä voi estää tutuin konstein.

Sadat eri virukset aiheuttavat flunssaa eli nuhakuumetta. Yli puolessa tapauksista tauti johtuu rinoviruksista, kertoo Terveyskirjasto. Muita yleisiä taudinaiheuttajia ovat koronavirukset ja RS-virukset.

Akuutti ylähengitysteiden tulehdus iskee ihmisiin keskimäärin useamman kerran vuodessa. Lapset sairastuvat flunssaan aikuisia useammin.

Flunssan oireet riippuvat sen aiheuttajasta. Yleensä tauti alkaa päänsäryllä, vilunväristyksillä, kuumeella ja kurkkukivulla. Myöhemmin nenä menee tukkoon, alkaa vuotaa ja aivastuttaa. Paikkoja voi särkeä ja yleiskunto heikentyä. Myös yskää ja huonovointisuutta voi esiintyä.

Oireet pahenevat asteittain, kunnes alkavat tavallisesti parin viikon aikana helpottaa.

Vältä tartuntojen leviäminen

Flunssaa aiheuttavat virukset leviävät ihmisten välisessä kosketuksessa, kun sairastunut esimerkiksi yskii tai aivastaa. Oireisena ei kannatakaan lähteä ihmisten ilmoille. Kotona kannattaa pysyä, kunnes on ollut oireeton vähintään yhden päivän.

Herkimmin flunssa tarttuu taudin alkuvaiheessa. Yhdysvaltalainen infektiosairauksien erikoislääkäri Willian Schaffner sanoo terveyssivusto Preventionille, että tartuttavimmillaan ihminen on yleensä pari–kolme päivää ensimmäisten oireiden ilmaantumisen jälkeen.

Jos sairastunut joutuu joka tapauksessa olemaan tekemisissä muiden ihmisten kanssa, yskiminen ja aivastaminen hihaan tai nenäliinaan estävät tartuttavien pärskeiden leviämistä. Pandemia-aikana tutuksi tullut kasvomaskien käyttö estää paitsi koronan myös muiden pisaratartuntana leviävien virusten leviämistä.

Myöskään hyvää käsihygieniaa ei tule unohtaa.

Flunssan hoito

Flunssa paranee ajan kanssa ja lepäämällä. Hyvästä nesteytyksestä tulee huolehtia. C-vitamiinin tai sinkin tankkaamisesta sen sijaan ei ole kovin suurta tehoa taudin selättämiseen, eikä ravintolisien ole myöskään osoitettu vähentävän tartuttavuutta.

Tulehduskipulääkkeet, parasetamoli ja nenää avaavat suihkeet auttavat helpottamaan oloa. Antibiooteista ei ole tavalliseen nuhakuumeeseen ollenkaan hyötyä.

Lääkäriin tulee hakeutua, jos flunssan oireet pitkittyvät tai hankaloituvat merkittävästi. Esimerkiksi korkea kuume, hengitysvaikeudet, poikkeuksellisen voimakas uupumus ja nielemisvaikeudet ovat syy hakeutua hoitoon. Jälkitautien varalta kannattaa tarkkailla esimerkiksi korvasärkyä ja kasvojen alueen kiputiloja.

Lievää nuhakuumetta aiheuttavien virusten lisäksi väestössä leviää edelleen koronaa, joka voi aiheuttaa flunssaan viittaavia oireita. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) suosittelee, että rokottamattomat aikuiset ja yli 12-vuotiaat nuoret hakeutuvat aina testiin, kun heillä on koronavirusinfektioon sopivia oireita. Lue lisää päivitetyistä ohjeista tästä.

0:58
Mistä koronan tunnistaa? Katso videolta, millaisia ovat tyypillisimmät oireet.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja