Vaivihkainen tapa tartuttaa todennäköisemmin kuin ovenkahvan nuoleminen – ylilääkäri vastaa 12 pöpökysymykseen

4:58
Vaivihkainen tapa sairastuttaa – ylilääkäri kertoo, miten estät tartuntatautien leviämisen.

Ihmiset koskettelevat kasvojaan lukuisia kertoja päivässä. Tätä tapaa taudinaiheuttajat hyödyntävät päästäkseen elimistöön. Koska suuri osa kasvojen koskettelusta on tiedostamatonta, on hyvä käsihygienia varmin tapa välttää tartuntatauti.

Virukset ovat pieniä biologisia järjestelmiä, joilla ei ole omaa solurakennetta tai aineenvaihduntaa ja jotka tarvitsevat elääkseen ja lisääntyäkseen isännän. Vaikka virus ei varsinaisesti ole ”elävä”, se voidaan tappaa, sillä jos virukselta viedään isäntäeliö, se elää elottomalla pinnalla maksimissaan vain päiviä.

Bakteerit puolestaan ovat hyvin pieniä mikrobeja, joita elää kaikkialla – myös ihmisissä. Virusten tapaan myös bakteereilla on omia geenejä ja proteiineja.

Virukset ja bakteerit eivät ole veljiä keskenään. Osa, kuten norovirus, tarttuu hyvinkin herkästi, osa, esimerkiksi HI-virus, vaatii huomattavasti enemmän vaivaa levitäkseen. Pöpöjen tartuttavuuteen vaikuttaa myös se, kuinka hyvin elimistö kykenee tunnistamaan tunkeutujan ja taistelemaan sitä vastaan. Lisäksi lääketiede on kehittänyt lääkkeitä suojaamaan ja hoitamaan tartunnanaiheuttajia. Bakteerien aiheuttamia infektioita hoidetaan antibiooteilla, virusten aiheuttamia tauteja estetään pääosin rokotteilla.

Parantaakseen tartuttavuuttaan virukset muuntautuvat. Tavallisesti virus muokkaa pintarakenteitaan, joista elimistö sen tunnistaa, harhauttaakseen puolustusjärjestelmää. Tyyppiesimerkki on kausi-influenssaa aiheuttavat influenssavirukset, joita vastaan tarvitaan tämän vuoksi joka vuosi uusi rokote. Täysin uusia viruksia kehittyy harvemmin. Yleensä se vaatii, että virus käy kiertämässä muussa lajissa – näin epäillään tapahtuneen esimerkiksi nyt huolta herättävän koronaviruksen tapauksessa.

Bakteerit puolestaan kykenevät kehittämään vastustuskyvyn sellaista antibioottia vastaan, joka on siihen aiemmin tehonnut. Bakteerien antibioottiresistenssi on maailmanlaajuinen terveysriski, joka uhkaa muuttaa helposti hoidettaviksi muuttuneet infektiot jälleen tappaviksi.

Kokosimme yhteen kysymyksiä tartuntataudeista ja niiltä suojautumisesta. Kysymyksiin vastasi HUS:n infektioylilääkäri Asko Järvinen.

1. Voiko ”hyvä pöpö” muuttua ”pahaksi”?

Bakteereista ja viruksista puhutaan usein taudinaiheuttajina, mutta niistä on olemassa myös ihmiselle harmittomia muotoja. Ihmiselimistössä on bakteereita noin satakertainen määrä ihmisen omiin soluihin verrattuna ja bakteerien geenejä on vielä suurempi määrä.

– Valtaosahan meidän bakteeri-infektioista on meidän omia bakteerien aiheuttamia, Järvinen sanoo.

Esimerkiksi virtsatieinfektio on usein harmittoman, mutta väärään paikkaan päässeen suolistobakteerin aiheuttama. Samaten haavainfektiot syntyvät pääosin iholla olevista tavallisista bakteereista, jotka eivät aiheuta tulehdusta ehjällä iholla.

Terveen ihmisen elimistöstä löytyy myös viruksia ja niiden geenejä, joista osa voi aiheuttaa tauteja. Esimerkiksi vesirokkovirus jää yleensä elimistöön, ja kun immuunipuolustus esimerkiksi vanhetessa heikkenee, virus saattaa aiheuttaa vyöruusun.

2. Mistä taudinaiheuttajat yleensä tarttuvat?

Ihminen koskettelee kasvojaan tiedostamatta ja tietoisesti lukuisia kertoja päivässä. Vaikka tapa voi tuntua harmittomalta, ovat silmät ja nenä yleinen reitti, jonka kautta taudinaiheuttajat luikertelevat elimistöön.

– Aika usein omien käsien liike ja peseminen ovat siinä aika merkittävässä roolissa, Järvinen luonnehtii taudinaiheuttajien leviämistapaa.

Hengitystievirukset tarttuvat, jos ihminen on kosketuksissa sairaan ihmisen eritteisiin. Harvoin toiseen räkään kosketaan suoraan, mutta sitä voi päätyä ihmisen käsiin esimerkiksi kättelyn seurauksena. Kun ihminen sitten vie kätensä silmiensä lähelle tai nenänjuureen, pääsee pöpö hengitysteiden limakalvoille.

Myös suora pärskekontakti eli aivastaminen tai yskiminen toisen läheisyydessä on yleinen tartuntareitti. Usein tässäkin tapauksissa virusta hierotaan kasvojen alueelle.

3. Miten niistetään ja aivastetaan oikein?

Suositusten mukaan ihmisen tulisi aivastaa tai niistää kertakäyttönenäliinaan, heittää se pois ja pestä kädet, jos mahdollista. Mikäli nenäliinaa käyttää useita kertoja, saattaa tulla levittäneeksi tautia eteenpäin, kun nenäliinassa oleva virus tai bakteeri kulkee ihmisen käsien kautta muualle ympäristöön.

Aivastaa pitäisi puolestaan kertakäyttönenäliinaan tai hihaansa, sillä aivastuksen voimasta bakteerit ja virukset voivat lentää huoneilmassa jopa kahdeksan metrin päähän. Pöpöjen tuhrima kyynärtaive on aivastukselle siitä hyvä paikka, että sinne harvoin kosketetaan käsillä. Monesti pöpöt pääsevät hihassa kuivahtamaan ennen kuin kädet sinne osuvat.

4. Estääkö hengityssuoja viruksia leviämästä?

Kiinassa vallitsevan koronavirusepidemian myötä hengityssuojaimet ovat loppuneet hyllyiltä Suomea myöten. Mutta auttavatko ne ylipäätään estämään viruksen leviämistä?

– Pärskeiltä tulevilta tartunnoilta se suojaa kokolailla hyvin, mutta käsien kautta tulevalta tartunnalta huonommin, Järvinen kertoo.

Hengityssuoja auttaa parhaiten suojaamaan muita ihmisiä tartunnalta, jos suojan käyttäjä kantaa virusta ja levittää sitä aivastelemalla tai yskimällä.

5. Onko karanteenista hyötyä taudin leviämisen estämisessä?

Koronaviruksen tapauksessa kokonaisia miljoonakaupunkeja on laitettu karanteeniin. Lievimmissä määrin tartuntatautia kantavien eristys tarkoittaa poissaolovaatimusta töistä tai koulusta. Eristämisellä pyritään estämään taudin leviämistä.

Koronaviruksen tapauksessa poikkeuksellisten laajojen karanteenien tarkoituksena on tunnistaa kaikki tartunnan saaneet sekä altistuneet sekä estää uuden viruksen leviäminen uusiin yhteisöihin. Kiinassa odotetaan, että riittävä määrä ihmisiä olisi sairastunut koronavirukseen ja saanut taudille vastustuskyvyn. Tämän jälkeen taudin leviämisen edellytykset vähenisivät.

6. Voiko tartunnan saada julkisesta saunasta tai uimahallista?

Ensinnäkin, flunssaisena ei kannattaisi mennä saunaan. Vaikka vanha kansa suosittelee löylyjä nuhakuumeen parannukseen, todellisuudessa sauna aiheuttaa potilaalle lähinnä lisärasitusta. Muille saunojille flunssainen löylykumppani on pieni riski, jos hän ei yski tai aivastele saunassa.

Viruksille saunassa on liian lämmin, ja vaikka tietyt bakteerit olosuhteissa selviäisivätkin, ne yleensä huuhdotaan viemäriin peseytyessä ennen saunaan menoa. Julkiset saunat myös siivotaan säännöllisesti. Yhtä pieni riski on julkisissa suihkuissa. Uimahallin altaassa puolestaan voi piillä pieni vaara, sillä vaikka vettä pyritään puhdistamaan, sieltä saattaa teoriassa löytyä taudinaiheuttajia, kuten ihmisulosteesta lähtöisin olevaa norovirusta.

Kipeänä ei kannattaisikaan mennä uimahalliin, vaikka riskit muiden sairastuttamiseen eivät olisi järin suuria. Terveiden uimareiden on vältettävä uima-altaan veden nielemistä.

7. Voiko yhteiskäytössä olevasta näppäimistöstä saada tartunnan?

Yhteiskäytössä olevasta näppäimistöstä voi teoreettisesti saada virus- tai bakteeritartunnan, jos eri henkilöt käyttävät sitä lyhyen aikaikkunan sisällä ja sen jälkeen hieraisevat taudinaiheuttajaa nenänieluunsa. Mitä enemmän ihmisiä samaa näppäimistöä tai hiirtä käyttää, sitä suurempi tartuntariski on.

Toisaalta esimerkiksi henkilökohtaisessa käytössä oleva älypuhelin ei todennäköisesti sairastuta käyttäjäänsä, sillä sen mikrobit ovat elimistölle ennestään tuttuja. Ei siitä kuitenkaan haittaa ole, jos älypuhelimensa pinnat pyyhkäisee silloin tällöin.

Ylipäätään suurin tartuntariski liittyy paikkoihin, joita käyttää iso määrä ihmisiä tiuhaan tahtiin. Tunnettuja pöpöpesäkkeitä ovat esimerkiksi ovenkahvat ja -pielet. Infektiokauden aikana näiden paikkojen säännöllisestä puhdistamisesta tulisi huolehtia erityisen hyvin. Jos ovenkahvan puhtautta epäilee, voi siihen tarttua esimerkiksi hihansuuta apuna käyttäen.

8. Kuinka pitkään käsiä pitäisi pestä?

Käsihygienia on avainasemassa virus- ja bakteeritartuntojen leviämistä ehkäisemisessä. Mutta mikä on riittävä käsienpesu? Riittääkö käsien huuhtaisu vedellä vessareissun jälkeen, vai pitäisikö niitä puunata minuuttitolkulla saippualla?

Järvinen muistuttaa tärkeintä olevan, että kädet tulee pestyä huolellisesti joka puolelta. Veden lisäksi voi käyttää saippuaa. Mutta on huuhteluvaikutuskin parempi kuin ei mitään. 

Myös käsien kunnollinen kuivaaminen puhtaalla pyyhkeellä on tärkeää, sillä mekaaninen hankaus poistaa mikrobeja entisestään. Julkisten vessojen lämminilmapuhaltimet puolestaan eivät mahdollista samanlaista mekaanista hankausta.

Jos käsiä ei ole mahdollista pestä, hyvä korvike on käsidesi. Alkoholi tappaa valtaosan bakteereista ja ison osan viruksista – tosin jotkin vaipalliset virukset, esimerkiksi ripulia aiheuttava norovirus, kestää käsidesinkin.

9. Siedättyykö ihminen oman perheensä pöpöille?

Pienissä yksiköissä, kuten perheissä, pöpöjä vaihdetaan tehokkaasti sen jäsenien kesken esimerkiksi pussaamisen ja koskettelun kautta. Tällä on hyviä, mutta myös huonoja puolia.

Hyvä puoli on, että perheensisäisellä sosiaalisella käyttäytymisellä siirretään hyvää mikrobikantaa ihmisestä toiseen ja tavallaan totutetaan elimistö oman ympäristön mikrobeille. Huono puoli on, että voimakkaasti tautia aiheuttava pöpö käy helposti lävitse koko perheen.

Näin parannat vastustuskykyäsi:

  • syö terveellisesti
  • liiku riittävästi, mutta älä liiallisesti
  • hoida allergiat ja sairaudet
  • älä tupakoi ja vältä passiivista tupakointia

Monissa kotitalouksissa perheenjäsenille ja vieraille on omat käsipyyhkeensä. Tästä voi olla hyötyä myös tartuntatautien leviämisen välttämisessä. Vieras tuo kotiin uusia mikrobeja. Jos vieras käy vessassa eikä pese käsiään kunnolla, voi hän viedä pyyhkeeseen näitä mikrobeja, jotka voivat tarttua seuraavaan käsiensä kuivaajaan.

– Yleensäkin silloin kun on tällaiset infektioajat, pyyhkeiden riittävän tiuha vaihtaminen ja peseminen on aiheellista, Järvinen sanoo.

10. Kuinka todennäköisesti sairastuu, jos juo toisen kahvimukista?

Suussa on paljon bakteereja ja viruksia, mutta pääosin ne eivät ole tauteja aiheuttavia. Päinvastoin, ne itse asiassa estävät haitallisten mikrobien kasvua. Jos siis toisen kahvikupista ottaa kulauksen, voi mahdollisesti sairastua, mutta se ei ole kovinkaan todennäköistä, Järvinen toteaa.

Jopa tuhansien ihmisien päivittäin koskeman kauppakeskuksen oven nuolaisu – jos joku niin jostain syystä päättäisi tehdä – ei todennäköisesti ole järin vaarallista. Suun kautta elimistöön pääsevät pöpöt kun joutuvat nopeasti ihmisen vatsaan, jonka hapoissa esimerkiksi virukset inaktivoituvat.

Tavallisesti taudinaiheuttajat pyrkivätkin nenänielun alueelle, mutta paljon riippuu jälleen kerran taudinaiheuttajasta. Influenssa tai flunssa tuskin tarttuu kahvikupista. Toisaalta esimerkiksi pusutautina tunnetun mononukleoosin aiheuttamaa virusta voi erittyä oireettomillakin sylkeen, jolloin se voisi periaatteessa saman kahvikupin käytön myötä toiseen ihmiseen levitä. 

11. Kuinka pitkään pöpö säilyttää tartuttavuutensa?

Virus elää usein vain elimistön sisällä. Useimmat virukset kuolevat viimeistään päivissä ilman isäntäeliötä. Aika vaihtelee viruksen tyypin mukaan.

Esimerkiksi vuosituhannen alussa pelästyttänyt sars oli uudenlainen ja ihmiselimistölle vieras virus, jonka epäiltiin tarttuneen saman kerrostalon asukkaisiin hissinappulan välityksellä. Toisaalta esimerkiksi herpesvirus, jota valtaosa ihmisistä vähintään oireettomana kantaa, vaatii tarttuakseen useimmiten suoran kontaktin, kuten suutelun tai yhdynnän, rakkulavaiheessa.

Useimmiten tartuntatauti leviää ihmisestä toiseen herkimmin hieman ennen oireiden ilmaantumista ja taudin alkuvaiheessa. Oireiden parantuessa viruseritys laskee merkittävästi. Taudin sairastanut ja oireeton ihminen levittää virusta hyvin epätodennäköisesti.

12. Sairastuuko kylmällä ilmalla helpommin flunssaan?

”Laita kaulahuivi kaulaan, ettet vilustu!” Moni on huomannut, että kylmällä ilmalla flunssa tuntuu iskevän herkemmin. Lisäksi esimerkiksi influenssakausi osuu aina talvikauteen ja saapuu heti ilmojen viilenemisen jälkeen.

Arkikokemukset puhuvat omaa kieltään, mutta tutkimusnäytön valossa kylmettymisellä ei ole suoraa yhteyttä sairastumiseen, Järvinen toteaa. Säätilalla on joka tapauksessa havaittu olevan jonkinlainen yhteys sairastumiseen. Linkkiä on selitetty esimerkiksi sillä, että ilmojen viiletessä ihmiset pakkautuvat sisätiloihin, joissa he ovat lähempänä toisiaan ja luovat näin otollisen ympäristön tautien leviämiselle.

Lue myös

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja

    MTV Oy on osa Teliaa. Yrityskaupan myötä olemme päivittäneet tietosuojasivustomme ja tietosuojakäytännöt. Päivitetyt tietosuojakäytännöt astuvat voimaan 15.4.2020. Lue lisätietoja tästä.