Tyhjästä tuhansia ihmisiä työllistäväksi koneistoksi kasvanut ukrainalaisyritys mahdollistaa Ukrainan jatkuvat iskut syvälle Venäjälle.
Yksi yritys on ratkaisevassa roolissa Ukrainan kasvaneessa kyvyssä iskeä syvälle Venäjälle, kertoo
Startup-yrityksenä aloittanut Fire Point polkaistiin käyntiin vuonna 2022, kun Ukrainan sota oli jo alkanut.
Nyt se valmistaa kuukaudessa noin sata pitkän kantaman Flamingo-risteilyohjusta ja tuhansia FP-1- ja FP-2-drooneja, kertoo toimitusjohtaja Iryna Terekh median haastattelussa.
– Tiedossani ei ole viime kuukausilta yhtään syvälle [Venäjälle] ulottunutta iskua, jossa ei olisi käytetty meidän tuotteitamme, Terekh sanoi The Guardianille.
Keskimäärin Fire Pointin aseita on ollut mukana 5–15:ssä Venäjälle kohdistetussa ohjus- ja droonihyökkäyksessä päivittäin.
Yhtiön kasvutarina on oiva esimerkki siitä, kuinka Ukrainan pitkän kantaman suorituskyky on sen oman puolustusteollisuuden ansiota.
Kun Terekh tuli yritykseen kesällä 2018, se työllisti 18 ihmistä. Viime vuonna määrä oli 3 500 ja tällä hetkellä jo 6 000.
Fire Pointilla on Terekhin mukaan 83 tehdasta Ukrainassa sekä yksi Tanskassa.
Laajamittainen tuotanto oli tauolla, kun EU:n päätös Ukrainalle myönnettävästä 90 miljardin euron tukilainasta viivästyi, mutta on nyt uudelleenkäynnistymässä.
Yhdysvaltain armeijan Euroopan-joukkojen entinen komentaja, kenraaliluutnantti Ben Hodges pitää merkittävänä, että Ukraina pystyy paitsi tunkeutumaan syvälle Venäjälle tarkasti ja ilmapuolustuksen ohi, myös tekemään sen aidosti tehokkailla aseilla.
– Se, mitä näemme juuri nyt, on ukrainalaisten useiden vuosien työn tulos, Hodges sanoo The Guardianille.
Esimerkiksi Flamingo-ohjukset voivat kantaa jopa 1 150 kilon taistelukärjen, mikä riittää läpäisemään betoniseiniä.
Kyseisiä ohjuksia käytettiin esimerkiksi kesäkuisessa hyökkäyksessä sotilaskomponentteja valmistavaan tehtaaseen Venäjän Tšeboksaryssa.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kertoi edellä mainitusta iskusta viestipalvelu X:ssä 10. kesäkuuta.
Tšeboksary sijaitsee noin tuhannen kilometrin päässä Ukrainan Harkovasta.
Terekhin mukaan lentoreitin monimutkaisuuden takia ohjukset kulkivat tuolloin todellisuudessa vielä paljon pidemmän matkan, noin 1 800 kilometriä.
Fire Pointin valmistamia FP-1-drooneja, joiden kantama on noin 1 600 kilometriä, käytetään puolestaan iskuissa venäläisiin öljynjalostamoihin.
On arvioitu, että 30–40 prosenttia Venäjän öljyjalostuskapasiteetista on tällä hetkellä poissa pelistä Ukrainan iskujen takia.
Vaurioiden korjaaminen kestää pitkään, ja Venäjällä seuraukset näkyvät muun muassa pitkinä jonoina bensapumpuilla.
Helsingin yliopiston talous- ja sosiaalihistorian professori Jari Eloranta vahvisti hiljattain MTV Uutisille, että Ukrainan syvät iskut vaikuttavat Kremliin ja sen tapaan käydä sotaa.
Tällä hetkellä Fire Point kehittää myös Ukrainan ensimmäisiä ballistisia ohjuksia. Terekh toivoo, että ensimmäiset niistä laukaistaisiin tämän vuoden loppuun mennessä.
Kansainvälinen Freya-ohjuspuolustushanke, jossa on mukana Ukrainan lisäksi yhdeksän muuta Euroopan maata, pyrkii puolestaan luomaan vaihtoehtoisen ilmapuolustusjärjestelmän Yhdysvaltain Patriotille. Hankkeen perustana on Fire Pointin FP-7-ohjus.
Tällä hetkellä vain yhdysvaltalaiset Patriot-ilmatorjuntaohjukset pystyvät pysäyttämään Venäjän ballistiset ohjukset ennen Kiovaa tai muita kohteita, mutta Ukrainalla ei ole niitä enää varastossaan.
Patriot-järjestelmän maailmanlaajuinen tuotanto ei myöskään vastaa lähelläkään nykyistä kysyntää.
Jos hankkeen kanssa päästään etenemään, Fire Pointin on määrä vahvistaa tulevassa järjestelmässä tarvittavat laukaisimet ja torjuntaohjukset.
Venäjän hyökkäyssodan takia Fire Point ei tällä hetkellä vie tuotteitaan ulkomaille.
Toimitusjohtaja kuitenkin uskoo, että sodan jälkeen tilanne muuttuu.
– Sodan jälkeisessä taloudessa Ukrainan on vietävä tuotteita, joilla on korkea lisäarvo. Emme enää halua olla maailman vilja-aitta, Terekh sanoi viitaten Ukrainan historiaan johtavana viljanviejänä.
Yrityksen perustaja ja siitä edelleen enemmistön omistava Denys Shtilerman on Ukrainassa ristiriitainen hahmo, kertoo The Atlantic.
Lehden mukaan "kansakunnat eivät aina saa valita sankareitaan": Shtilerman on opiskellut ja rikastunut Venäjällä, työskennellyt venäläiselle sotilasinstituutille ja istunut kahdesti venäläisessä vankilassa.
Joidenkin Shtilermanin läheisten yhteistyökumppaneiden kerrotaan sekaantuneen korruptioon.
Shtilerman tiettävästi harkitsi myös Fire Pointista osuuden myymistä aiemmin Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin ystävänä ja liikekumppanina tunnetulle Timur Mindichille, jota syytettiin viime vuonna korruptiosta. Sopimusta ei kuitenkaan syntynyt.
Shtilerman on kuitenkin saanut tunnustusta roolistaan Ukrainan puolustuksessa eri puolilla Eurooppaa.
3:41
