Kesä on ollut katastrofaalinen Venäjän öljyteollisuudelle.
Satelliittikuva todisti tapahtuneen.
Heinäkuun 7. päivä Omskin taivaalta satelliitti otti kuvan, jota presidentti Vladimir Putin ei varmasti olisi sotapäätöstä tehdessään helmikuussa 2022 uskonut todeksi.
Omskin öljyjalostamossa oli räjähtänyt. Syy oli sama kuin niin monta kertaa aiemminkin viime syksystä lähtien: Ukrainalainen pitkän kantaman drooni.
Vaikka Ukrainan onnistuneista iskuista Venäjän öljyteollisuutta vastaan on tullut liki päivittäinen tapahtuma, erosi Omskin öljyjalostamossa tapahtunut räjähdys massasta.
Se oli poikkeuksellinen kolmesta syystä.
Yksi, Omskin öljyjalostamo on Venäjän suurin.
Kaksi, Omskin öljyjalostamo sijaitsee yli 2 500 kilometrin päässä Ukrainan rajasta.
Kolme, Omskin öljyjalostamo oli viimeinen Venäjän kymmenestä suurimmasta öljyjalostamosta, johon Ukraina ei ollut onnistunut hyökkäämään.
Ukraina on iskenyt kaikkiin Venäjän 10 suurimpaan öljynjalostamoon touko-heinäkuun välisenä aikana.
Ukrainan syvien iskujen merkittävyys näkyy jo siinä, että ne vaikuttavat Kremliin ja sen tapaan käydä sotaa, sanoo Helsingin yliopiston talous- ja sosiaalihistorian professori Jari Eloranta.
Eloranta on kirjoittanut laajasti muun muassa sodasta, taloudesta ja turvallisuuspolitiikasta.
– Venäjän viimeiset suuret iskut ovat olleet kostoiskuja, joilla on ollut selvä sisäpoliittinen tarkoitus. Pyritään näyttämään voimaa ja osoittamaan, että pystytään rankaisemaa Ukrainaa iskuista, Eloranta sanoo MTV Uutisille.
Ukraina aloitti iskusarjansa Venäjän öljyteollisuutta vastaan iskemällä paljolti varastoihin. Polttoaineräjähdykset olivat näyttäviä ja Ukraina hyödynsi niitä runsaasti sotapropagandassaan.
Vaikka iskuista oli epäilemättä huomattavaa harmia Venäjälle, on varastot kuitenkin verrattain helppo täyttää uudelleen.
Öljyjalostamoiden suhteen tilanne on toinen. Monissa tapauksissa vaurioiden korjaaminen kestää pitkään. Esimerkiksi Moskovan öljyjalostamon arvioidaan olevan toimintakunnossa seuraavan kerran vasta ensi vuonna.
Katso talous- ja sosiaalihistorian professori Jari Elorannan haastattelu kokonaisuudessaan Katsomosta.
"Iso ongelma Venäjälle"
Tyypillisten arvioiden mukaan 30–40 prosenttia Venäjän öljyjalostuskapasiteetista on tällä hetkellä poissa pelistä.
– Tämä on iso ongelma Venäjälle ja se tulee vain eskaloitumaan tulevina kuukausina. Venäläiset joutuvat esimerkiksi nyt viemään raakaöljyä Intiaan, jossa se jalostetaan. Intialaiset sitten myyvät sitä takaisin Venäjälle, Eloranta kertoo.
Ongelmaa korostaa se, että öljyjalostamoissa on paljon länsimaista teknologiaa, jotka Venäjän on nyt aiempaa vaikeampi saada käsiinsä pakotteiden vuoksi.
Jalostusongelmat näkyvät tunnetusti myös venäläisten arjessa. Heinäkuun alussa Venäjä kielsi dieselin viemisen ulkomaille, ja bensapumppujonot ovat arkipäivää jopa Moskovassa ja Pietarissa.
– Iskut juuri öljyjalostamoihin osoittavat Ukrainan kekseliäisyyttä. Länsimaiden pakotteet eivät pysty rajoittamaan venäläistä jalostuskapasiteettia, Eloranta sanoo.
23:43Ukraina moukaroi venäläisten arkea – vapiseeko Putin?
Kaksi syytä
Ukrainan sotaa seuraavan Black Bird Groupin analyytikko Pasi Paroinen näkee kaksi keskeistä syytä Ukrainan iskujen tuhovoiman lisääntymiselle.
Ensimmäinen on kantama. Ukrainan droonit ovat kehittyneet, ja ne pystyvät iskemään nyt rutiininomaisesti syvälle Venäjälle.
Tämä avaa mahdollisuuksia ja pakottaa Venäjää levittämään ilmapuolustustaan, joka näin väistämättä ohenee.
– Samaan aikaan myös Ukrainan iskujen intensiteetti on kasvanut. Nyt pystytään iskemään uudelleen, uudelleen ja uudelleen, Paroinen sanoo.
0:46Absurdi näky kerrotalon pihalla Venäjällä – MTV sai videon Ukrainan iskupaikan läheltä.
"Metsästämällä metsästi"
Ukrainan iskut varsinkin Moskovaan ovat pakotteet Venäjän keskittämään ilmapuolustusta pääkaupungin ympärille, poliittisistakin syistä.
Venäjän perinteinen sotavahvuus, valtava koko, onkin nyt osittain sille ongelma.
– Suojataanko rintamaa, armeijoita, huoltoyhteyksiä, komentopaikkoja vai teollisuuskohteita? Paroinen pohtii Venäjän ongelmaa.
Tänä vuonna Ukraina on tehnyt "selkeästi enemmän" iskuja öljyjalostamoita vastaan kuin parin viime vuoden aikana yhteensä. Ja vuotta on vielä paljon jäljellä, Paroinen lisää.
– Iskut ovat voimakkaasti tiivistyneet viimeisen parin kuukauden aikana, hän sanoo.
Se, että hyökkäykset öljyjalostamoita vastaan onnistuvat nyt näin usein ja tehokkaasti, "tuskin on sattumaa", Paroinen katsoo. Öljyjalostamoiden pommittamista edelsi alkuvuoden aikana toteutettu operaatio, jonka selkeä kohde oli Venäjän ilmapuolustus.
– Ukraina metsästämällä metsästi venäläisten ilmapuolustuskalustoa, Paroinen sanoo.
Viime viikkoina Ukraina on alkanut iskeä järjestelmällisesti myös Venäjän varjolaivastoa vastaan.
Tällä viikolla Ukraina iski 48 tunnin sisällä 13 venäläisalukseen Asovanmerellä ja Mustallamerellä. Aiemmin länsimaat ovat ottaneet haltuunsa yksittäisiä epäiltyjä Venäjän varjolaivaston aluksia.
Putin kommentoi
Iskemällä toistuvasti Venäjän öljynjalostamoita vastaan, on Ukraina pakottanut Kremlin kauppaamaan ennätysmääriä raakaöljyä.
Sillä on merkitystä, sillä raakaöljystä saa pienemmän voiton kuin jalostetuista tuotteista. Presidentti Volodymyr Zelenskyi onkin kuvaillut öljyteollisuutta vastaan hyökkäämistä "pitkän kantaman pakotteiksi".
Venäjän budjetin tuloista noin viidennes tulee öljykaupoista.
Ongelmista huolimatta heinäkuussa Venäjän öljy- ja kaasutulot olivat viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna 60 prosenttia korkeammat, uutistoimisto Reuters laskee. Syynä on ennen kaikkea öljyn kohonnut hinta.
Professori Eloranta ei pidäkään todennäköisenä, että Venäjän talous romahtaisi Ukrainan öljyiskujen seurauksena. Poliittisia ongelmia esimerkiksi polttoainepula voi kuitenkin aiheuttaa, hän arvioi.
– Se ei ole pelkästään yksittäisten kansalaisten tyytymättömyyttä, vaan tiettyjen alueiden. Jo nyt koetaan, että keskushallinto ei ota heitä tarpeeksi huomioon. Tämä heikentää Venäjän koheesiota kokonaisuudessaan, Eloranta katsoo.
Keskiviikkona presidentti Putin sanoi Venäjän talouden kestävän. Hänen mukaansa polttoaine- ja energiasektoreita yritetään kuitenkin "ulkoisesti horjuttaa".
Jouko Luhtala työskentelee MTV Uutisissa uutistoimittajana. Hän on erikoistunut kansainvälisiin suhteisiin sekä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan.
Ukraina on iskenyt kaikkiin Venäjän 10 suurimpaan öljynjalostamoon touko-heinäkuun välisenä aikana.
