Mihin "paloi" 25 miljoonaa euroa Garden Helsinki -hankkeessa? Näin projektijohtaja vastaa

Velka on kertynyt hankkeen yli kymmenen vuoden kehitysajalta, käytännössä vuodesta 2013 lähtien, kertoo Garden Helsinki -hankkeen projektijohtaja Ilkka Kilpimaa.

Se ei kuitenkaan tarkoita, että hankkeeseen olisi käytetty 25 miljoonaa euroa kehitys- tai suunnittelukuluihin. 

Garden Helsinki -hankkeen varsinaiset kehitys-, suunnittelu- ja hallintokustannukset ovat olleet yhteensä noin 13 miljoonaa euroa eli keskimäärin noin miljoona euroa vuodessa, Kilpimaa kertoo.

Loput, eli noin 13 miljoonaa euroa ovat reilun kymmenen vuoden aikana kertyneitä korkoja.

– Pääomalainojen antajien kanssa on lisäksi sovittu järjestelystä, jonka seurauksena takaisin maksettavien pääomalainojen ja niille kertyneiden korkojen määrä on huomattavasti taseessa esitettyä määrää pienempi, Kilpimaa sanoo.

Kokonaiskustannukset noin 450 miljoonaa 

Kilpimaan mukaan hankkeen kustannukset ovat syntyneet muun muassa kahden eri sijaintivaihtoehdon selvittämisestä, asemakaavoituksesta, teknisestä suunnittelusta, rakennuttamisen valmistelusta, kustannuslaskennasta, rahoitusjärjestelyistä, projektihenkilöstöstä, taloushallinnosta ja juridisista palveluista. 

Kilpimaan mukaan kyse ei ole pelkästään yleisluonteisesta konseptisuunnittelusta, vaan "huomattavan pitkälle viedystä kaava-, rakennuttamis- ja teknisestä suunnittelutyöstä".

Lue lisää: Garden Helsinki -pomo avautuu nyt kohun taustoista: "Kyse on perisuomalaisesta ongelmasta"

– Hanke on vastannut sekä sijaintivaihtoehtojen selvitystyön että Garden Helsingin asemakaavan laatimiseen liittyneistä suunnittelu- ja selvityskustannuksista kokonaisuudessaan itse, eikä kustannuksia ole maksanut Helsingin kaupunki. Lisäksi hankkeen alkuperäinen laaja maanalainen kokonaisuus suunniteltiin poikkeuksellisen pitkälle: suunnitelmat olivat käytännössä rakennuslupatasoiset, Kilpimaa perustelee.

Kilpimaan mukaan hankkeen kokonaiskustannukset ovat arviolta 450 miljoonaa euroa, mutta kustannusarvio voi vielä muuttua merkittävästikin.

Kokonaiskustannuksiin lasketaan mukaan muun muassa kokonaan uuden areenan rakentaminen, vanhan jäähallin peruskorjaus ja modernisointi, sekä uusi 750 autopaikan pysäköintilaitos. 

Hankkeen edistäminen jatkuu, vaikka hallitus peruikin kaavaillun 35 miljoonan euron ehdollisen tuen. Ehdollinen tuki olisi ollut noin kahdeksan prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista.

Yhtiön tavoitteena on hankkia noin 60 prosenttia omaa pääomaa ja noin 40 prosenttia lainaa, käytännössä liikepankeilta, Kilpimaa kertoo.

– Projektiyhtiöllä on kyky tuottaa tietty osuus, kumppanit tuovat oman osuutensa, ja lisäksi tarvitsemme vielä ulkopuolisia oman pääoman ehtoisia rahoittajia.

Rakentaminen voisi alkaa vuoden 2027 lopulla ja areena avautua vuodenvaihteessa 2030–2031. Aikataulu edellyttää kuitenkin rakennuslupaa, rakennusurakkasopimuksia ja koko rakentamisen rahoituksen varmistumista, Kilpimaa kertoi aiemmin.