Aivojumpassa tehdään liikkeitä, jotka parantavat fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia. Suomen kinesiologiayhdistyksen puheenjohtaja ja aivojumppakouluttaja Anja Valtonen kertoo, että menetelmä voi auttaa esimerkiksi dementia- ja Alzheimer-potilaita.
– Aivojumppa on kehon ja mielen tasapainoa ylläpitävä menetelmä. Sitä toteutetaan käytännössä vartalon symmetrisillä liikkeillä, Anja Valtonen sanoo.
Käytettävät liikkeet riippuvat siitä, millaisiin asioihin halutaan vaikuttaa.
– Aivojumpalla voi esimerkiksi parantaa keskittymistä ja muistamista sekä vähentää stressiä. Liikkeet todella kehittävät näkemistä, kuulemista, liikkumista ja ajattelua.
Tietyt liikkeet aktivoivat tiettyjä osia aivoissa.
– Oikea ja vasen aivopuolisko liittyvät erityisesti tietojenkäsittelyyn, aivojen ylä- ja alaosat tunneälyyn ja etu- ja takaosat keskittymiseen, Valtonen kertoo.
ADHD-potilaalle pohjepumppua
Keskittymiskykyä aktivoivista liikkeistä voi hyötyä esimerkiksi ADHD:sta kärsivä ihminen.
– ADHD:ta sairastavan kaikki aistit suuntautuvat jatkuvasti ulospäin. Kun ei osata keskittyä tai työstää vaikeita asioita omassa mielessä, oppiminen ja lukeminen voivat häiriintyä. Fyysisesti tämä saattaa ilmetä kehon takaosan lihasten jännittymisenä: esimerkiksi pohkeet voivat olla hyvin kireät. Ihminen ei jaksa istua kauaa paikoillaan.
Helpotusta saa niin sanotuilla pidentävillä liikkeillä, joista yksi on pohjepumppu.
– Pohjepumpussa otetaan tukea tuolin selkänojasta tai seinästä. Toinen jalka pidetään edessä lähellä tukea, toinen viedään taakse polvi suorana ja kantapää ylhäällä. Uloshengityksen aikana etummainen polvi koukistuu ja kantapää painuu lattiaan.
