Aivojumpassa tehdään liikkeitä, jotka parantavat fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia. Suomen kinesiologiayhdistyksen puheenjohtaja ja aivojumppakouluttaja Anja Valtonen kertoo, että menetelmä voi auttaa esimerkiksi dementia- ja Alzheimer-potilaita.
– Aivojumppa on kehon ja mielen tasapainoa ylläpitävä menetelmä. Sitä toteutetaan käytännössä vartalon symmetrisillä liikkeillä, Anja Valtonen sanoo.
Käytettävät liikkeet riippuvat siitä, millaisiin asioihin halutaan vaikuttaa.
– Aivojumpalla voi esimerkiksi parantaa keskittymistä ja muistamista sekä vähentää stressiä. Liikkeet todella kehittävät näkemistä, kuulemista, liikkumista ja ajattelua.
Tietyt liikkeet aktivoivat tiettyjä osia aivoissa.
– Oikea ja vasen aivopuolisko liittyvät erityisesti tietojenkäsittelyyn, aivojen ylä- ja alaosat tunneälyyn ja etu- ja takaosat keskittymiseen, Valtonen kertoo.
ADHD-potilaalle pohjepumppua
Keskittymiskykyä aktivoivista liikkeistä voi hyötyä esimerkiksi ADHD:sta kärsivä ihminen.
– ADHD:ta sairastavan kaikki aistit suuntautuvat jatkuvasti ulospäin. Kun ei osata keskittyä tai työstää vaikeita asioita omassa mielessä, oppiminen ja lukeminen voivat häiriintyä. Fyysisesti tämä saattaa ilmetä kehon takaosan lihasten jännittymisenä: esimerkiksi pohkeet voivat olla hyvin kireät. Ihminen ei jaksa istua kauaa paikoillaan.
Helpotusta saa niin sanotuilla pidentävillä liikkeillä, joista yksi on pohjepumppu.
– Pohjepumpussa otetaan tukea tuolin selkänojasta tai seinästä. Toinen jalka pidetään edessä lähellä tukea, toinen viedään taakse polvi suorana ja kantapää ylhäällä. Uloshengityksen aikana etummainen polvi koukistuu ja kantapää painuu lattiaan.
– Liikettä toistetaan kummallekin jalalle kolmesta viiteen kertaa. Pidentyminen tuntuu taimmaisen jalan pohkeessa.
Ristikäyntiä oppimisvaikeuksiin
Oppimisen, lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksia helpottavat keskilinjan liikkeet. Niistä yksi esimerkki on ristikäynti.
– Ristikäynnissä nostetaan ensin oikea polvi ylös ja kosketaan siihen vasemmalla kädellä. Seuraavaksi nostetaan vasen polvi ylös ja kosketaan siihen oikealla kädellä. Ristikkäisliike aktivoi nimenomaan vasenta ja oikeaa aivopuoliskoa, Valtonen sanoo.
Aivojen ylä- ja alaosien aktivointi voi puolestaan toimia stressin pikapurkuna ja helpottaa muistamista.
– Näihin liittyvässä energiakahdeksikko-asennossa asetetaan nilkat ja kädet ranteista ristikkäin ja viedään ne alakautta lepäämään rinnalle. Sitten hengitetään rauhallisesti nenän kautta sisään ja suun kautta ulos.
Korvien hierontaa dementikoille
"Laiska kahdeksikko" sopii näkemisen avuksi.
– Tarkoituksena on piirtää peukalolla ja kyynärpää koukussa omien silmien eteen laajaa, kyljellään makaavaa kahdeksikkoa. Liikettä tehdään ensin erikseen kummallakin kädellä, sitten molemmilla yhtä aikaa.
Kuuloa puolestaan voi parantaa korvia hieromalla.
– Laiska kahdeksikko ja korvien hieronta soveltuvat erityisen hyvin esimerkiksi dementikoille ja Alzheimeriin sairastuneille. Heillä käden ja silmän yhteistyö sekä ylipäänsä eri aisteilla tehtävä havainnointi vaikeutuvat – nuoruuden asiat muistetaan paremmin, koska silloin aistit ovat olleet enemmän hereillä.
Aloita aina veden juonnilla
Valtonen kertoo, että muutaman liikkeen tekeminen päivittäin riittää aistien aktivoimiseen.
– Vaikutukset huomaa heti. Jos ongelmia on normaalia enemmän, niin viisi–kuusi viikkoa kestävä päivittäinen harjoittelu aktivoi hermoratayhteydet varmimmin pysyviksi. Stressaavassa tilanteessa niitä saattaa tosin joutua etsimään uudestaan, sillä stressi häiritsee hermoratojen yhteyksiä.
Liikkeitä on helppo tehdä kotona tutustumalla ensin alan kirjallisuuteen.
– Noin 200 euroa maksavalla kahden päivän kurssilla ohjeet tosin saa varmasti oikein ja itselleen sopiviksi, Valtonen sanoo.
Eräs asia kotitreenaajankin on syytä muistaa.
– Hermoratayhteydet tarvitsevat kunnolla toimiakseen nestettä – puhdasta vettä. Perusliikesarjamme alkaa aina veden juonnilla.
Studio55.fi/Piia Simola
Kuvat: Colourbox.com, MediaStage/Olli Perttula, Jari Peltoranta
Testaa näitä aivojumppaliikkeitä – Kehittävät näkemistä ja kuulemista!
Stressaako? Katso kuvat liikkeistä, joilla helpottaa nopeasti!
Aivojumpalla uskomattomia tuloksia – Neljäsluokkalainen oppi vihdoin lukemaan
4-vuotias yliopisto-opiskelija, 17-vuotias lääkäri - Huh, mitä ihmelapsia!
Lukihäiriöstä kärsinyt Heli: Minua pidettiin laiskana
Yhä useampi suomalaisopiskelija suorittaa tutkintonsa Virossa – Tässä syy!