Yhä useampi suomalaisopiskelija suorittaa tutkintonsa Virossa – Tässä syy!
Suomalaiset lähtevät Viroon opiskelemaan, kun kotimaasta ei irtoa paikkaa. Tuttuus ja hintataso toimivat lisämotivaattoreina.
Virolaisissa korkeakouluissa opiskeli viime vuonna yli 700 suomalaista tutkinto-opiskelijaa. Määrä on kasvanut vuosittain runsaalla sadalla hengellä 2000-luvun alusta lähtien.
– Viroon lähdetään, jos ei päästä suomalaiseen korkeakouluun. Koska Suomessa yliopistosta on erittäin vaikea saada paikkaa, iso osa Viroon menijöistä on todella hyviä opiskelijoita. He hakevat paikkaa elokuussa, kun suomalaisten yliopistojen pääsykoetulokset ovat jo selvinneet ja Virossa hakuaika vielä osittain meneillään, Viro-insitituutin johtaja Grete Ahtola kertoo.
Läpihuutojuttu kouluun pääsy ei tosin ole lahden toisella puolellakaan.
– Ei se todellakaan mene niin, että jätät hakemuksen ja pääset sisään! Paljon riippuu alasta. Johonkin haetaan lukion todistusten perusteella, johonkin taas vaaditaan jopa monen päivän pääsykokeet.
– Kaiken lisäksi opiskelijoita otetaan sisään todella vähän. Virolaiset yliopistot ja niiden ulkomaalaiskiintiöt ovat melko pieniä. Lääkäreiksi pääsee opiskelemaan vuosittain noin 16 henkeä. Eniten suomalaisia on Tallinnan teknillisessä yliopistossa, Tarton yliopistossa, Viron maatalousyliopistossa sekä Estonian Business Schoolissa. Siellä luvut liikkuvat sadoissa, Ahtola sanoo.
Lääketieteitä opiskellaan viroksi
Ahtola huomauttaa, että monet opiskelijat haluavat tietoisesti juuri Viroon. Maa on nykyään tutkinto-opiskelijoiden suosituin kohde heti Iso-Britannian ja Ruotsin jälkeen.
– Siitä on tullut tuttu ja turvallinen. Kulttuurierot ovat pieniä verrattuna kaukaisempiin maihin. Lisäksi kieli on tuttua ja nuoret haluavat opiskella sitä, Ahtola sanoo.
Eläinlääketieteen opiskelijat käyvät opintojensa alussa kahden viikon viron kielen intensiivikurssin, minkä jälkeen kaikki opiskelu tapahtuu viroksi. Lääketiedettä pakertavat puolestaan vaihtavat viroon kahden vuoden jälkeen.
– Siihen täytyy olla oikea asenne. Jos ei halua opiskella viroa, sinne ei ole mitään asiaa. Kieltä kyllä oppii myös opintojen ohessa ja ystävien kautta. Lisäksi suomalaisille on omat intensiivikurssinsa, sillä heidän lähtötasonsa on paljon parempi kuin muualta tulevien.
Muita kuin lääke- tai eläinlääketiedettä opiskelemaan haluaville on tarjolla yli sata englanninkielistä opinto-ohjelmaa. Suosituimpiin aloihin kuuluvat oikeustiede, kaupan ala ja kansainväliset suhteet. Lisäksi Viroon on lähdetty oppimaan teatteria ja musiikkia, elokuvaa, semiotiikkaa, psykologiaa, antropologiaa ja kieliä.
Virossa opiskelija tulee paremmin toimeen
Muitakin syitä valita Viro opiskelumaaksi riittää.
– Suomen opintotuella pärjää Virossa paljon paremmin kuin kotimaassa. Vuokrat ovat matalat, joten opiskelija voi asua isommassa asunnossa keskeisellä paikalla. Lisäksi koulunkäyntiin voi keskittyä, kun ei tarvitse mennä töihin, Ahtola sanoo.
Vetelehtijälle maa ei sovi.
– Kandidaatin tutkinto on suoritettava kolmessa vuodessa ja maisteri sen jälkeen kahdessa. Lisävuosia voi anoa vain yhden.
Ahola sanoo, että koulutuksen taso on Virossa hyvä.
– Siinä mielessä opetus on erilaista, että pienet ryhmäkoot mahdollistavat henkilökohtaisemman opetuksen. Opettajilla on aikaa opiskelijoille, ja monissa paikoissa on suulliset tentit. Tämä voi olla suomalaiselle aluksi outoa: olen itse opiskellut sekä Virossa että Helsingin yliopistossa, ja Helsingissä todella huomasin eron, kun satoja ihmisiä oli yhdessä salissa, Ahtola sanoo.
Valmistumisen jälkeen takaisin Suomeen
Opiskeluaikanaan suomalaiset sopeutuvat Viroon eri tavoin.
– Jotkut käyvät Suomessa viikonloppuisin töissä, toiset taas kotiutuvat niin hyvin, että viettävät senkin ajan Virossa. Monet menevät Tallinnaan kesätöihin.
Opintojen jälkeen valmistuneet palaavat kotimaahan.
– Samalla tutkinnolla saa paljon paremman palkan tältä puolelta lahtea: Virossa keskipalkka on 800 euroa, Ahtola sanoo.
Studio55.fi/Piia Simola
Kuvat: Colourbox.com, Lehtikuva, Grete Ahtola
Uusimmat
-
07:58
Suora lähetys kello 8.05: Puheenjohtajat kommentoivat hallitusneuvotteluja Säätytalolla
-
07:54
Florida Panthersin yllättämä NHL-seura palkkasi uuden seurapomon
-
07:21
Sauli Niinistö matkaa Brasiliaan ja tapaa maan presidentin
-
07:01
Suomen tuntematon urheilusuuruus palaa maajoukkuepaitaan – "Jäämies" noussut lajilegendaksi maailmalla
-
06:57
Venäjä jatkoi ilmaiskuja Kiovaan, kolmen ihmisen kerrotaan kuolleen – MTV seuraa sotaa
-
06:55
Ismo Alangon bändikaverit tekivät aikoinaan Zen Cafén jäsenille festarikepposen: "Siitä tuli kallis lasku"
-
06:45
Millaiset tekijät vaikuttavat koiran luonteeseen? Rotu ei määritä kaikkea
-
06:39
Sevilla palasi taas Eurooppa-liigan valtiaaksi – pettynyt Jose Mourinho kohahdutti tempullaan
-
06:30
Hyundai-pomolta maukas viesti Teemu Suniselle? "Tärkeä osa tiimiämme nyt ja tulevaisuudessa"
-
06:08
Asiantuntija ei usko puheisiin "Putinin kokin" vallankaappausaikeista: "Hän ei ole sotapäällikkö"
-
06:01
SM-liigan sensaatiomestari turmion tiellä: Johtoporras pakenee ja pelaajat välttelevät – Sihvonen: "Ei kenenkään käsissä"
-
06:00
Kesän leväennuste: Lämmin ja tyyni sää voi kasvattaa sinileväkukinnat voimakkaiksi
-
05:44
Ravintola-ala: Valtaosa ulkomaisista työntekijöistä tienaa alle 1 600 euroa – näin tuloraja vaikuttaisi alan toimintaan
-
05:34
Yksityisen sosiaalipalvelualan lakko laajenee tänään
-
05:33
Kolmevuotias lapsi rimpuili rattaissa, äiti läimi avokämmenellä, kiroili ja karjui – sivullinen soitti hätäkeskukseen
-
05:20
Edustajainhuone hyväksyi Yhdysvaltain velkakaton nostamista koskevan sopimuksen
-
22:43
EU-parlamentti haluaa estää Unkarilta EU-puheenjohtajuuden ensi vuonna – "Viktor Orban näyttää yhä elävän kuvitelmassa..."
-
22:32
Onko sähköpotkulaudoilla ikärajaa?
-
22:14
Hallitusneuvottelujen sopua ulko- ja turvallisuuspolitiikasta hiertää enää kiista kehitysyhteistyön leikkauksista
-
22:07
Gasellit-yhtye muistelee ikimuistoisimpia festarimuistoja: "Pelasimme aamukuuteen asti"
-
Lataa lisää