Italiassa on helmikuussa kuollut useita ihmisiä lumivyöryissä. Kaksi kuolleista oli suomalaisia.
Tänä talvena olosuhteet ovat Alpeilla olleet tavanomaista vaarallisemmat, ja hiihtolomakauden pyörähtäessä kunnolla käyntiin lumivyöryturmia tulee todennäköisesti lisää. Näin arvioi STT:lle lumiturvallisuus- ja vapaalaskukouluttaja Jussi Muittari.
Myös Euroopan lumivyöryvaroituspalvelu EAWS:n mukaan lumivyöryvaara on tällä hetkellä Alpeilla koholla.
Syy lumivyöryalttiudelle löytyy säästä. Muittarin mukaan alkutalvesta satoi paljon lunta, minkä jälkeen tuli pidempi kylmä jakso.
– Paikoin jopa kaksi kuukautta kestänyt kuiva ja kylmä jakso pääsi muovaamaan lumikerroksia huonompaan suuntaan. Nyt päälle tuleva lumi makaa kuin korttitalon päällä, joka voi lähteä sortumaan, Muittari kuvailee.
Lue myös: Italian tuhoisa lumivyöry: Pelastusryhmän jäsen kertoo suomalaisten käyttämästä reitistä
Vanha lumi ei siis kestä sen päälle tulevaa uutta lunta ja lumen muodostamaa painetta, vaan lähtee vyörynä liikkeelle.
STT tavoitti Muittarin lauantaina, kun hän oli palaamassa koulutusmatkalta Itävallan Tirolista.
– Aika lähellä rinteitä piti olla, ja silti oli paljon merkkejä lumivyöryistä, hän kertoo Tirolin olosuhteista.
Merkkejä lumivyöryistä ovat muun muassa spontaanit, luonnolliset vyöryt sekä humahduksen äänet. Äänet aiheutuvat Muittarin mukaan siitä, kun jokin kerros lumen alla antaa periksi.
Lue myös: Neljä ihmistä kuoli lumivyöryissä Italiassa – ulkoministeriö: Ei suomalaisia
Piippari, sondi ja lapio matkaan
Minkälaisia neuvoja Muittari antaisi lumivyöryalueilla liikkuville? Tärkeintä on pysyä kartalla siitä, missä liikkuu maastossa.
Mukana kannattaa myös olla vyöryreppu, joka pienentää lumeen hautautumisen riskiä. Jos joutuu lumivyöryyn, tulee nykäistä repun kahvasta. Tällöin repusta laukeaa sen sivuille 100–150-litrainen pallo, jonka tarkoituksena on tehdä ihmisestä isompi ja auttaa tätä pysymään lumivyöryn pinnalla, Muittari kuvailee.
Muita tärkeitä välineitä vyörymaastoon mennessä ovat piippari eli lumivyörylähetin, lumitutkain eli sondi sekä lapio. Piipparin avulla lumen alle jäänyt voidaan paikantaa ja sondilla tehdä tarkempi paikannus. Lapio on kaivamista varten.
– Optimiolosuhteissa, jos vyöryyn joutuneelle ei ole tullut muita vammoja, pelastamiselle on noin 15 minuutin aikaikkuna. Sen jälkeen todennäköisyys selvitä heikkenee, Muittari sanoo.
Lumivyöryissä liikkuu valtavia massoja lunta, ja pienikin vyöry voi Muittarin mukaan sisältää sata tonnia lunta.
– Jos ihminen ajautuu puihin tai kiviin sellaisen massan mukana, tulee usein isoja vammoja. Jos joutuu kokonaan lumen alle, tilanne alkaa olla huono.
Lue myös: Supermummi Paula, 57, pakeni tylsyyttä "tappajavuorille" ja tippui kuoleman railoon
Kuolemanturmia sata vuodessa
Helmikuussa Italiassa on kuollut useita ihmisiä lumivyöryissä. Kaksi suomalaista vapaalaskijaa kuoli ja yksi loukkaantui lumivyöryssä Etelä-Tirolissa. Alueelle on Muittarin mukaan satanut paljon uutta lunta viime viikon aikana.
Euroopassa lumivyöryt vaativat Euroopan lumivyöryvaroituspalvelun mukaan noin sata uhria vuodessa. Viime lokakuussa alkaneella kaudella on palvelun mukaan kuollut tähän mennessä yli kuusikymmentä ihmistä. Eniten ihmisiä on kuollut Ranskassa, Italiassa ja Itävallassa.
Suomessa lumivyörykuolemat ovat harvinaisia. Viimeksi lumivyöry vaati kuolonuhreja tammikuussa 2024, kun äiti ja poika kuolivat Pallaksella tapahtuneessa lumivyöryssä. Tätä ennen lumivyörykuolemia oli Suomessa tapahtunut vuosina 1998 ja 2000.
Lumivyöryennuste tehdään päivittäin kuudelle Pohjois-Suomen tunturialueelle. Ennusteen mukaan niillä on tällä hetkellä kohonneet lumivyöryolosuhteet tietyissä maaston muodoissa.