Yleensä influenssakausi laantuu kevään myötä, mutta sen tarkempaa ajankohtaa on vaikea ennustaa.
Suomessa eletään nyt vilkkainta hengitystieinfektioiden aikaa. Eniten tilastoissa nähdään influenssaa, mitä kiertääkin nyt paljon koko maassa, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tartuntatautilääkäri Aurora Djupsjöbacka.
Esimerkiksi pelkästään viime viikolla raportoitiin noin 1 300 influenssatautitapausta. Valtaosa niistä on tartuntatautilääkärin mukaan influenssa A -viruksen aiheuttamia.
Djupsjöbackan mukaan on kuitenkin tärkeää muistaa, että tartuntatautirekisteriin päätyvät luvut ovat vain jäävuoren huippu.
– Tartuntatautirekisteriin raportoidaan vain ne tapaukset, jotka todetaan laboratoriokokeilla. Läheskään kaikkia sairastapauksiahan ei varmisteta laboratoriokokeilla, vaan ihmiset sairastavat kotona eivätkä välttämättä hakeudu terveydenhuollon piiriin lainkaan, hän sanoo STT:lle.
Nyt raportoitujen tautitapausten määrät ovat kuitenkin Djupsjöbackan mukaan influenssan huippuviikoille tyypillisiä. Yleensä influenssakausi laantuu kevään myötä, mutta sen tarkempaa ajankohtaa on vaikea ennustaa.
Influenssakausi alkoi Suomessa ja muualla Euroopassa tavallista aikaisemmin. Influenssalle on tyypillistä, että kaudet vaihtelevat niin raportoitujen tautitapausten kuin ajankohdankin suhteen.
Joitain satoja koronavirustapauksia
Suomessa raportoidaan yhä jonkin verran myös covid-19-tapauksia. Viime viikolla tapauksia oli noin 250, ja Djupsjöbackan mukaan lukemat ovat pysyneet vastaavanlaisina viime viikkojen aikana.
Edellinen suurempi covid-19-epidemia nähtiin viimeksi syksyllä 2023. Vuoden 2024 lopulla nähtiin myös kaksi peräkkäistä pienempää aaltoa, mutta sen jälkeen tapausmäärät ovat pysyneet läpi vuoden tasaisempana.
Suurimmalla osalla covid-19 muistuttaa tartuntalääkärin mukaan tavallista hengitystieinfektiota, eli testeihin ei välttämättä hakeuduta.
Lisäksi hengitystieinfektioita aiheuttavat useat muut virukset, mutta kaikkia ei testata paljoa. Tällä hetkellä Suomessa kiertää myös muita flunssaoireita aiheuttavia kausikoronaviruksia.
Nipah-viruksesta ei huolta Suomessa
Bangladeshin ja Intian alueella on raportoitu alkuvuonna muutamia tapauksia, joissa ihmisiä on kuollut Nipah-viruksen aiheuttamaan tautiin.
Nipah-virusta ei ole Djupsjöbackan mukaan koskaan todettu Suomessa tai muualla Euroopassa, vaan kaikki tapaukset on todettu Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa.
– Suomen kannalta ei ole mitään syytä huoleen, Djupsjöbacka sanoo.
Nipah on zoonoottinen virus eli se tarttuu eläimestä ihmiseen. Ensioireisiin lukeutuvat muun muassa kuume, vilunväristykset, kurkkukipu, oksentelu.
Toisin kuin monet hengitystievirukset, Nipah-virus ei tartu helposti ihmisestä toiseen.
Tartunta on ylilääkärin mukaan yleensä peräisin hedelmälepakosta. Tartunnan voi saada suorasta tai epäsuorasta kontaktista, esimerkiksi lepakon eritteillä saastuneista elintarvikkeista.
– Tyyppiesimerkki on raaka taatelipalmun mahla, mitä Etelä-Aasiassa joskus nautitaan, tartuntatautilääkäri sanoo.
Myös Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus ECDC totesi tammikuun lopulla, että Intiaan matkaavien eurooppalaisten sairastumisriski on hyvin alhainen. ECDC:n mukaan virusta kantavia hedelmälepakoita ei esiinny Euroopassa.