Suomenruotsalaiset elävät tutkitusti suomenkielisiä suomalaisia pidempään. Ilmiötä on tutkittu Pohjanmaan maakunnassa, jossa eroa ei voi selittää "bättre folk-ilmiöllä". Sen sijaan sen takana on sosiaalinen pääoma.
Dosentti, neurologi ja kirjailija Markku T. Hyyppä kiinnostui suomenruotsalaisten terveyden tutkimisesta, kun hän muutti ruotsinkielisen vaimonsa kanssa ummikkoruotsinkieliselle alueelle Pohjanmaalle 35 vuotta sitten.
– Hämmästyin siitä, kuinka yli kahdeksankymppiset miehet olivat siellä erittäin aktiivisia. He toimivat kaikissa mahdollisissa järjestöissä, seuroissa ja yhdistyksissä ja auttoivat toisia ihmisiä, Hyyppä sanoo.
Hyyppä itse oli viettänyt lapsuutensa Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa.
– Siellä noin vanhoja miehiä ei edes käytännössä ollut olemassa – he olivat kuolleet pois aikoja sitten.
Hyyppä alkoi tutkia asiaa Kelassa ja THL:ssä 1990-luvun lopussa. Väestötutkimuksissa vertailtiin tuhansia Pohjanmaalla asuvia ihmisiä.
– Huomasimme, että ruotsinkieliset elivät hämmästyttävän pitkäikäisiksi: 2–3 vuotta suomenkielisiä pidempään. Lisäksi he elivät terveinä eivätkä sairastuneet tauteihin yhtä paljon kuin suomenkieliset naapurinsa.
Tämän takia Pohjanmaa
Hyyppä piti tutkimustuloksia erikoisina. Yleensä vähemmistöt elävät kaikkialla maailmassa enemmistöjä lyhyemmän elämän.
– Suljimme ensimmäisinä pois tavanomaisten terveyteen vaikuttavien tekijöiden, kuten iän, sairauksien, tupakoinnin, taloudellisen aseman, koulutuksen, liikunnan, lihavuuden, ravinnon ja geenien, osuuden asiaan, Hyyppä sanoo.
