Suomenruotsalaiset elävät suomenkielisiä pidempään – Tässä syy
Suomenruotsalaisten elinikää pidentävä sosiaalinen pääoma ilmenee esimerkiksi talkootyönä. Kuvassa ihmisiä Tuomarinkylän kartanon heinätalkoissa.Vesa Moilanen/Lehtikuva
Julkaistu 05.11.2012 13:45(Päivitetty 06.11.2012 12:00)
Suomenruotsalaiset elävät tutkitusti suomenkielisiä suomalaisia pidempään. Ilmiötä on tutkittu Pohjanmaan maakunnassa, jossa eroa ei voi selittää "bättre folk-ilmiöllä". Sen sijaan sen takana on sosiaalinen pääoma.
Dosentti, neurologi ja kirjailija Markku T. Hyyppä kiinnostui suomenruotsalaisten terveyden tutkimisesta, kun hän muutti ruotsinkielisen vaimonsa kanssa ummikkoruotsinkieliselle alueelle Pohjanmaalle 35 vuotta sitten.
– Hämmästyin siitä, kuinka yli kahdeksankymppiset miehet olivat siellä erittäin aktiivisia. He toimivat kaikissa mahdollisissa järjestöissä, seuroissa ja yhdistyksissä ja auttoivat toisia ihmisiä, Hyyppä sanoo.
Hyyppä itse oli viettänyt lapsuutensa Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa.
Markku T. HyyppäVivi-Ann Långvik
– Siellä noin vanhoja miehiä ei edes käytännössä ollut olemassa – he olivat kuolleet pois aikoja sitten.
Hyyppä alkoi tutkia asiaa Kelassa ja THL:ssä 1990-luvun lopussa. Väestötutkimuksissa vertailtiin tuhansia Pohjanmaalla asuvia ihmisiä.
– Huomasimme, että ruotsinkieliset elivät hämmästyttävän pitkäikäisiksi: 2–3 vuotta suomenkielisiä pidempään. Lisäksi he elivät terveinä eivätkä sairastuneet tauteihin yhtä paljon kuin suomenkieliset naapurinsa.
Tämän takia Pohjanmaa
Hyyppä piti tutkimustuloksia erikoisina. Yleensä vähemmistöt elävät kaikkialla maailmassa enemmistöjä lyhyemmän elämän.
– Suljimme ensimmäisinä pois tavanomaisten terveyteen vaikuttavien tekijöiden, kuten iän, sairauksien, tupakoinnin, taloudellisen aseman, koulutuksen, liikunnan, lihavuuden, ravinnon ja geenien, osuuden asiaan, Hyyppä sanoo.
– Etelä-Suomessa tulokset voisi selittää "bättre folk-ilmiöllä", sillä siellä ruotsinkieliset ovat korkeasti koulutettuja ja rikkaita – nuo ominaisuudet takaavat kaikkialla maailmassa ihmisille pidemmän eliniän kuin matala koulutus ja köyhyys.
Mutta juuri tämän ilmiön poissulkemiseksi tutkimusalueeksi oli valittu nimenomaan Pohjanmaan maakunta.
– Tuolla 30 kilometriä leveällä rantakaistaleella Kokkolasta Kristiinankaupunkiin on kuntia, joissa asuu yhtä paljon kummankin kielen edustajia. Lisäksi ruotsinkieliset ja suomenkieliset ovat siellä molemmat suhteellisen köyhiä ja alikoulutettuja. Myöskään Itä-Uudellamaalla, jossa saimme samankaltaisia tutkimustuloksia vuosina 2008–2009, ei asu uusrikkaita ruotsalaisia, Hyyppä sanoo.
– Näillä alueilla voidaan verrata vierekkäisissä tai jopa samoissa taloissa asuvia ihmisiä toisiinsa. Se poistaa valtavan määrän erilaisia muita tekijöitä, jotka voisivat selittää terveyseron.
Kokkolassa pidettiin asuntomessut vuonna 2011.Mikko Stig/Lehtikuva
Sosiaalinen pääoma luottamusta ja osallistumista
Mikä sitten selittää eron suomenkielisten suomalaisten ja suomenruotsalaisten eliniässä?
– Kulttuuri ja kulttuurin sisältämä sosiaalinen pääoma. Se ylläpitää terveyttä huomattavasti tehokkaammin kuin vaikka laihduttaminen, Hyyppä vastaa.
– Sosiaalinen pääoma on sellainen ryhmän, kansanosan tai jopa kansakunnan ominaisuus, joka tarkoittaa, että sen jäsenet luottavat toisiinsa. Ihmiset toimivat vapaa-aikanaan ja usein myös vapaaehtoisesti keskenään erilaisissa ryhmissä, yhdistyksissä, seuroissa, kuoroissa, talkoissa ja seurakunnissa. Sosiaalinen pääoma näkyy siis sosiaalisena osallistumisena, Hyyppä sanoo.
Kulttuuriharrastukset kuuluvat sosiaalisen pääoman piiriin.
– En tarkoita tällä oopperassa käyntiä vaan sitä, että ihmiset jollain tavalla osallistuvat vaikka kotiseutuyhdistysten kokouksiin tai museo- ja taidenäyttelyihin.
Kuvituskuva.Colourbox.com
Ei yksin geenien ansiota
Onko sosiaalinen pääoma suomenruotsalaisten geeneissä vai voisiko suomenkielinen maijameikäläinenkin opetella sitä?
– Geenit vaikuttavat aina, mutta eivät koskaan yksin. Epigenetiikan mukaan geenejä ohjaavat ulkoiset tekijät ja ympäristö, Hyyppä sanoo.
– Esimerkiksi lapsen ohjautuminen terveeseen suuntaan elämässä riippuu siitä, kuinka ympäristö häntä ja hänen vanhempiaan suojelee. Geenien antamat sosiaaliset ominaisuudet vahvistuvat, jos pieni lapsi omaksuu luottamuksen ilmapiirin jo aivan varhaislapsuudessa.
Minkäänlainen yksilön ominaisuus sosiaalinen pääoma ei ole.
– Kenelläkään meistä ei ole sosiaalista pääomaa sen enempää kuin vaikka demokratiaa. Ei voida sanoa, että "Kaisalla on paljon demokratiaa, Pekalla ei ollenkaan". Sosiaalinen pääoma on jollekin ryhmälle ominainen yläkäsite.
