Paavo Lipponen on tunnettu ruotsin kielen puolestapuhuja. Lipponen kertoo, miten hän itse oppi ruotsin, missä taidosta on ollut hänelle hyötyä ja mikä perimmäinen oivallus Suomen suhteesta Ruotsiin meidän tulee tajuta.
Paavo Lipponen oli 11-vuotias koulupoika, kun hänelle tarjoutui tilaisuus viettää kesä suomenruotsalaisessa perheessä. Hyöty oli molemminpuolinen: Perheen pojat Georg ja Marcus sekä kuopus Louise oppivat Lipposelta suomea, ja samalla kesävieras pääsi osaksi ruotsinkielistä arkea.
− Kyllähän se sitten auttoi koulussa, vaikka en minä ollut mitenkään erityisen hyvä ruotsin kielessä. En saanut laudaturia, piti cum laudeen tyytyä, Lipponen kertoo.
Sujuvan ruotsin kielen taidon Lipponen omaksui lopulta poliitikon toimenkuvansa myötä. Lipponen on osallistunut aktiivisesti pohjoismaiseen keskusteluun aina vuodesta 1965.
− Alku oli todella vaikeaa, kun paneeleissa oli tanskalaisiakin. Varsinkin työssäni sosiaalidemokraattisessa puolueessa käytin kansainvälisissä tehtävissä paljon ruotsin kieltä. Olin tilanteissa, joissa olin viikkokaupalla ruotsalaisten ihmisten keskuudessa; siinä sitä oppi.
"Mehän olemme ruotsalaisia"
Sittemmin Lipponen on paitsi puhunut myös kirjoittanut ruotsin kielellä tuhansia sivuja. Ruotsalainen yhteiskunta ja kulttuuri ovat hänelle hyvin tärkeitä.
Myöskään suomenruotsalaisuuden merkitystä ei tule Lipposen mielestä väheksyä. Suomenruotsalaisuus vahvistaa suomalaista kulttuuria ja toimii siltana Pohjoismaihin.
− Perimmäinen oivallus, joka monelta puuttuu, on se, että mehän olemme ruotsalaisia. Sitä ei voi erottaa meistä pois, koska suomalaisuus on syntynyt yhdistelmänä ruotsalaisuudesta ja suomalaisuudesta.
− Olemme saaneet länsimaisen kulttuurin, hyvinvointivaltion, lakiin perustavan yhteiskunnan ja pohjoismaisen arvomaailman sitä kautta. Ei Suomea voi irrottaa tästä puhtaaksi suomalaisuudeksi, Lipponen painottaa.
Puhdas suomalaisuus on Lipposen mukaan myytti, jota yritetään nostaa uudestaan esiin. Toki suomalaisuus on ollut olemassa vahvana: ennen kaikkea kulttuurisena vaikutuksena, minkä johti siihen, että syntyi Suomen kansakunta.
− Mutta se ei olisi syntynyt ilman Ruotsin taustaa, eikä ehkä ilman sitäkään, että Suomi oli osa Venäjän imperiumia.
Studio55/Jenni Kokkonen
Paavo
Lipponen: Koulujen pitäisi panostaa kieliin enemmän
Paavo Lipposelle lapset ovat etusijalla
Päivi Lipponen: Isänä Paavo on vähän liikaakin tyttöjen pyöritettävissä