Suomen yli syksyllä lentänyt tulipallo tuli aurinkokunnan ulkopuolelta – "Sillä hetkellä kahvit menivät väärään torveen"
Kari Haila kuvasi tähtienvälisen vierailijan Sastamalassa 23. lokakuuta 2022 kello 22.38. Se näkyy haaleana viiruna revontulten yläpuolella kuvan vasemmassa yläkulmassa.Kari Haila
Suomen yllä lokakuussa lentänyt tulipallo tuli aurinkokunnan ulkopuolelta, kertoo Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry tiedotteessaan.
Suomen yläpuolella 23. lokakuuta kello 22.38 lentänyt tulipallo herätti runsaasti huomiota. Siitä tuli Ursan mukaan runsaasti havaintoja myös sen havaintopalveluun Taivaanvahtiin.
Tähdenlento oli Venusta kirkkaampi, ja siinä oli poikkeuksellista myös sen pitkä kesto.
Tavanomaiset tähdenlennot kestävät alle sekunnista pariin sekuntiin, mutta tämä Jyväskylän länsipuolella taivaltanut meteori näkyi taivaalla yli viiden sekunnin ajan.
Tarkemmat tutkimukset ovat Ursan mukaan osoittaneet, että tulipallon aiheuttanut kappale oli peräisin aurinkokunnan ulkopuolelta.
– Se vain hipoi maapallon ilmakehää ja jatkoi matkaansa avaruuteen, Ursa toteaa tiedotteessaan.
Myös Ursan jäsenlehti Tähdet ja avaruus kertoo tapauksesta.
Kappaleen lento tallennettiin Ursan mukaan sen tulipallotyöryhmän verkostoon osallistuvilla kamera-asemilla Vaalassa, Nyrölässä ja Tampereella.
Tulipallotyöryhmän analyytikko Jaakko Visuri ei aluksi kiinnostunut tapauksesta. Hän arvioi, että kappale mitä todennäköisimmin vain hipoi ilmakehää, eikä voinut siksi pudottaa meteoriittia. Tulipallotyöryhmän päätavoite on paikallistaa meteoriitteja.
Ursa kertoo, että ryhmän jäsen Markku Siljama päätti kuitenkin koettaa laskea kappaleen lentoradan.
– Tulokset näyttivät hyvin oudoilta. Laskujen mukaan kappale liikkui niin suurella nopeudella, että sen olisi pitänyt saapua aurinkokunnan ulkopuolelta.
Visuri päätti suorittaa tarkemmat ratalaskelmat.
2:21Katso myös: Revontulet roihusivat yöllä etelää myöten – katso lukijoiden kauneimmat videot ja kuvat
Pallo lensi revintulien korkeudella
Koska tapauksesta oli runsaasti kamera- ja videohavaintoja, Visuri sai määritettyä radan luotettavasti.
– Sain tulokseksi, että kyseessä oli aivan yläilmakehässä ollut hipoja. Radan matalin piste kävi 112 kilometrissä. Se lensi siis revontulten korkeuksilla, Visuri sanoo tiedotteessa.
Lentorata kulki karkeasti koillisesta lounaaseen Haapajärven ja Kristiinankaupungin kautta kulkevalla linjalla.
Visuri tarkisti myös, ettei kappaleen suuri nopeus ollut peräisin lähiohituksesta minkään aurinkokunnan planeetan kanssa. Laskelmat todellakin osoittivat, että kyseessä oli selvästi tähtienvälinen kappale.
– Sillä hetkellä kahvit menivät väärään torveen, Visuri kertoo.
Tiedossa oli, että aiemmilta vuosikymmeniltä tunnetaan luotettavasti vain kaksi maapalloon osunutta tähtienväliseksi määritettyä kappaletta.
Aurinkokunnan ulkopuolelta tulleet suuret kappaleet ovat Ursan mukaan herättäneet runsaasti huomiota viime vuosina.
Muun muassa Vuonna 2017 löytynyt 1I/’Oumuamua ja kaksi vuotta myöhemmin löytynyt 2I/Borisov tunnistettiin tähtienvälisiksi vierailijoiksi ratansa perusteella: ne liikkuivat niin kutsutulla hyperbeliradalla.
Tällaisella radalla liikkuva kappale ei kierrä mitään keskuskappaletta. Kaikki tavanomaiset aurinkokunnan komeetat ja asteroidit kiertävät Aurinkoa ellipsiradoilla. Hyvin pieni osa meteoreista vaikuttaisi tulevan lievästi hyperbolisilta radoilta.
– Näiden varmistaminen tähtienvälisiksi mittaustarkkuuden ja virhemarginaalien rajoissa on kuitenkin äärimmäisen vaikeaa, Visuri sanoo.
‘Oumuamua ja Borisov ovat yhä ainoat aurinkokunnan sisäosien halki matkanneet tähtienväliset kappaleet. Niiden lisäksi tähtienvälisiksi luokiteltuja mutta pienempiä kohteita on törmännyt maapalloon kaksi kappaletta.
Aiemmat aurinkokunnan ulkopuolelta saapuneet törmääjät havaittiin Uraan mukaan vuosina 2014 ja 2017. Kumpikin putosi mereen – ensimmäinen Papua-Uuden Guinean lähelle ja toinen Portugalin edustalle.
Ursa kertoo, että lokakuussa Suomessa tehty havaintodata lähetettiin Espanjan Barcelonassa toimivalle tutkijaryhmälle. Laskelmat aurinkokunnan ulkopuolelta saapuneesta vierailijasta haluttiin tarkistaa riippumattomasti.
Espanjan havaintoverkon johtaja Josep Maria Trigo-Rodríguez Espanjan kansallisesta tutkimusneuvostosta (CSIC) sekä Katalonian avaruustutkimuksen instituutista (IEEC) esitti onnitteluja. Myös hän oli päätynyt lopputulokseen, että kyseessä oli tähtienvälinen kappale.
Suomalaisten havainto esitellään maaliskuussa Yhdysvalloissa LPSC-konferenssissa (Lunar and Planetary Science Conference).
"Se oli kivimäistä tai raskaampaa ainetta"
Planeettakuntien muodostumisesta ylijäänyt materiaali on koostumukseltaan tyypillisesti jäistä, kivistä tai metallista, yleensä näiden sekoitusta.
Lokakuun tulipallon aiheuttaja ei kuitenkaan käyttäytynyt ilmakehässä kuten löyhä ja jäinen komeettamateriaali, Visuri kertoo.
– Se oli kivimäistä tai raskaampaa ainetta.
Kappale on paljastunut laskelmissa todennäköiseltä halkaisijaltaan alle kymmensenttiseksi ja massaltaan noin kilon kappaleeksi. Ei voida kuitenkaan sanoa, mistä se on alkujaan kotoisin.
– Aurinkokunnan ulkopuoliset tähtijärjestelmät ja niiden liike suhteessa Linnunrataan tulisi tuntea hyvinkin tarkkaan, jotta alkuperästä voisi varmuudella sanoa mitään, Visuri selittää tiedotteessa.
Lokakuun hipoja oli kaikin puolin harvinainen.
– Tämä oli ensimmäinen näin pieni tähtienvälinen meteoroidi. Lisäksi tämä oli siis ensimmäinen Earth-grazer eli Maan hipoja, joka kulki selvästi hyperbolisella radalla, Visuri kuvailee.
– Se ei olisi suurempanakaan kappaleena koskaan törmännyt Maan pintaan, vaan pelkästään piipahtanut ilmakehässä.
Loiva tulokulma mahdollisti sen, että pienestä kappaleesta saatiin taltioitua kameroihin yli viisi sekuntia kestänyt lentorata. Sen ansiosta kappaleen nopeus saatiin laskettua tarkasti.
– Tämä on myös ensimmäinen tähtienvälinen meteori, joka varmistetaan puhtaasti tähtiharrastajien kamera-asemia käyttämällä, Visuri kertoo.
Ratkaisevat havainnot toimittivat tulipallotyöryhmän jäsenet Jarmo Moilanen (Vaalan kamera-asema), Harri Kiiskinen (Nyrölä) ja Markku Lintinen (Tampereen Ursan revontulikamera).
Kati Hyttinen työskentelee MTV Uutisissa uutistoimittajana. Hän tekee töitä MTV Uutisten verkkodeskissä ja Lifestyle-toimituksessa, joissa hän seuraa uutisia ja ilmiöitä. Hän on erikoistunut muun muassa ympäristö-, luonto- ja eläinaiheisiin.
Voit lähettää juttuvinkkejä Katille osoitteessa kati.hyttinen@mtv.fi.
