Suomalaistutkija HS:ssä: D-vitamiinin tarve on yksilöllistä – tänne ylimäärä menee

Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnasta valmistunut väitöskirja paljasti uutta tietoa D-vitamiinista.

Filosofian maisteri Veijo Nurminen tarkasteli väitöstutkimuksessaan D-vitamiinin kohdegeenejä ja niiden ilmentymistä. Kohdegeenejä löytyi yhteensä 273.

Helsingin Sanomat kertoo Nurmisen löytäneen lisäksi kaksi uutta proteiinia, jotka osallistuvat D-vitamiinin kohdegeenien luennan säätelyyn. Väitöstutkimuksessa havaittiin myös, että poikkeavuudet geenien luennan säätelyssä voivat johtaa monien sairauksien syntyyn.

Aiemmista tutkimuksista tiedetään, että D-vitamiinin päätehtäviä ovat luun aineenvaihdunnan, immuunijärjestelmän, solujen kasvun ja hormonitasapainon säätely.

Matalat D-vitamiinitasot on yhdistetty monien sairauksien, kuten autoimmuunitautien ja syöpien, syntyyn.

Suomalaiset tarvitsevat D-vitamiinilisää erityisesti pimeään talviaikaan, ja jos ruokavalioon ei kuulu kalaa tai maitotuotteita. D-vitamiinilisästä hyötyvät myös raskaana olevat, imettävät, vanhukset ja lapset.

Lue myös: Näin D-vitamiinilisä kuuluu oikeasti syödä – teetkö virheen?

Paras mahdollinen D-vitamiinin määrä yksilöllistä

D-vitamiinia on esimerkiksi kalassa ja kananmunissa. Kuvituskuva.Shutterstock

Yli 70 vapaaehtoisen osallistujan avulla Nurminen tutkimustiimeineen huomasi lisäksi, että paras mahdollinen D-vitamiinin määrä on jokaisella ihmisellä yksilöllinen.

– Jokaisen kroppa tiesi, paljonko D-vitamiinia pitää vapauttaa vereen. Ylimäärä varastoitui rasvakudokseen, Nurminen sanoo Helsingin Sanomille.

Tietoa D-vitamiinin kohdegeeneistä voidaan Nurmisen toiveissa käyttää mahdollisesti selvittämään jokaisen ihmisen yksilöllinen D-vitamiinin tarve.

Nurminen väittelee 22. helmikuuta Kuopion kampuksella.

Kaikki lifestyle-aiheiset artikkelit löydät täältä!

Lähteet: Itä-Suomen yliopisto, Helsingin Sanomat