Vasta vähän aikaa on tiedetty, että elimistön immuunireaktioiden aktivoituminen riippuu täysin D-vitamiinista. Onkin alkanut näyttää siltä, että D-vitamiinin puutteella on tärkeä osuus monien vakavien sairauksien, kuten syövän ja diabeteksen, kehittymisessä. D-vitamiinin päätehtäviä ovat immuunijärjestelmän säätely, solujen kasvun säätely ja hormonitasapainon säätely, Tieteen Kuvalehti kirjoittaa.
Suomalaisilla on suuri riski kärsiä D-vitamiinin puutteesta etenkin talvisaikaan, jolloin sitä ei synny ihossa auringonvalon vaikutuksesta. Vaikka D-vitamiinia saa ravinnosta, kuten rasvaisesta kalasta, useimpien ruokailutottumukset eivät takaa sen riittävää saantia. Onkin arvioitu, että talvella ainakin joka toinen suomalainen tarvitsisi hieman enemmän D-vitamiinia.
Kansanterveyden näkökulmasta tarkasteltuna kysymyksessä ei ole mikään pikku juttu. Uusimman tutkimustiedon valossa näyttää siltä, että D-vitamiinin puute altistaa monille vaivoille ja sairauksille, joista osa on hyvin vakavia.
Viime vuosina D-vitamiinin terveysvaikutuksia on tutkittu laajasti. Monet seikat viittaavat siihen, että se pitää yllä niin fyysistä kuin psyykkistäkin hyvinvointia. Hiljattain Kööpenhaminan yliopistossa päättyneen tanskalaistutkimuksen mukaan D-vitamiinilla on ratkaisevan tärkeä osa immuunijärjestelmän toiminnassa. Professori Carsten Geislerin johtama tutkijaryhmä sai selville, että ilman sitä elimistön kärkipuolustajat, T-solut, eivät aktivoidu.
Vitamiini herättää geenin
Kun mikään ei vaaranna terveyttä, valkosoluihin kuuluvat T-solut kiertävät veren mukana eräänlaisessa horrostilassa. Vasta uhkatekijän kohtaaminen saa ne nostamaan antenninsa ja valmistautumaan aktiiviseen toimintaan. Tutkijat huomasivat, että ensimmäisenä virittyviä antenneja ovat D-vitamiinia sitovat ja samalla T-solujen virkistämisestä vastaavan geenin aktivoivat reseptorit.
– Aiemmin ei tiedetty, että T-solut horroksesta herättävä geeni alkaa toimia vain silloin, kun D-vitamiinia on tarjolla tietty määrä, Geisler kertoo.
D-vitamiini toimii siis eräänlaisena T-solujen akkuna, jonka varassa ne pystyvät ryhtymään puolustustaisteluun. Tämä tuore havainto auttaa ymmärtämään entistä paremmin D-vitamiinin merkitystä elimistön toiminnalle.
Immuunijärjestelmän normaaliin toimintaan kuuluu myös puolustusreaktioiden rauhoittuminen, kun uhka väistyy. Tässäkin prosessissa D-vitamiinilla on tärkeä osa. Jos tasaantumista ei tapahdu, on olemassa vaara, että vaikutus kohdistuu omiin kudoksiin. Tällöin seurauksena voi olla jokin niin sanottu autoimmuunisairaus.
Onkin saatu viitteitä siitä, että D-vitamiini voi ehkäistä diabetesta, syöpää, MS-tautia ja skitsofrenian ja masennuksen kaltaisia mielenterveyden häiriöitä. Tätä taustaa vasten on vaikea ymmärtää, miksi hyvin yleistä D-vitamiinin puutetta ei tiedosteta eikä torjuta määrätietoisemmin.
Aurinko on paras D-vitamiini
On mahdollista, että D-vitamiinin vähyydestä tuli vakava ongelma vasta sen jälkeen, kun ihmisiä alettiin varoittaa ultraviolettisäteilyn vaaroista. Auringonotto kohottaa ihosyöpään sairastumisen riskiä, mutta – ironista kyllä – se saattaa suojella muilta syövän muodoilta.
Pohjoisilla leveysasteilla pitkä, pimeä talvi merkitsee automaattisesti D-vitamiinivarastojen ehtymistä. Ihoa paahtava kuuma kesäaurinko saa ne täyttymään jo 20 minuutissa. Määrä vastaa 250 mikrogramman D-vitamiiniannosta. Jotta samaan pääsisi ravitsemuksen avulla, päivittäin pitäisi syödä kilo lohta, juoda 50 lasia maitoa tai ottaa kymmeniä tabletteja, jotka sisältävät D-vitamiinia nykysuositusten mukaisen vuorokausiannoksen eli 7,5–10 mikrogrammaa.
Suositusta on perusteltu yliannostusvaaralla. Rasvaliukoista D-vitamiinia kertyy elimistöön, jos sitä saadaan jatkuvasti kovin paljon. Tutkimusten mukaan vasta yli tuhannen mikrogramman vuorokausiannokset aiheuttavat aikuiselle myrkytysoireita, kuten pahoinvointia, päänsärkyä ja sydänvaivoja. Suurten annosten pitkäaikaisvaikutuksista tarvitaan kuitenkin lisää tietoa ennen kuin ohjeita voidaan radikaalisti muuttaa.
Asiantuntijapiireissä väännetäänkin nyt kättä siitä, paljonko pohjoismaalaisten tulisi ottaa D-vitamiinia purkista. Geislerin mukaan nykytilanne, jossa joka toinen kärsii vähintään lievästä D-vitamiinin puutteesta, vaatii korjausta.
– Ei tiedetä, paljonko D-vitamiinia pitää olla veressä, jotta se ehkäisee mahdollisimman tehokkaasti tulehduksia ja sairauksia. D-vitamiinilisästä tuskin olisi haittaa terveille aikuisille, Geisler uskoo.
MTV julkaisee artikkelin yhteistyössä Tieteen Kuvalehden kanssa.
Muita Tieteen Kuvalehden artikkeleita:
Nyt on keksitty turvallinen nanoaurinkovoide
Migreenisi johtuu vitamiinien puutteesta
Katsele turvallisesti auringonpimennystä
Juontaja kävi verikokeissa – löytyi sama puute kuin useilla muilla suomalaisilla
Huomenta Suomen juontaja Nina Rahkola kävi ohjelmaa varten verikokeissa, jonka tuloksia selviteltiin lähetyksessä maaliskuussa 2017 yhdessä lääketieteen tohtori Matti Kiurun kanssa.
15:18
