Suomalaisbändi esiintyi festivaaleilla Pohjois-Koreassa – Sananvapauden puolustajat siivottiin pois

Kun muusikko Jukka Orma oli keikalla Sielun Veljet -yhtyeen kanssa Pohjois-Koreassa, hän tapasi ihmisiä, jotka eivät tienneet, mikä kitara on. Festivaalien avajaistapahtumassa suomalainen sananvapautta puolustanut ryhmittymä siivottiin pois näkyvistä.

Jukka Orma kutsuttiin vuonna 1989 Sielun Veljet -yhtyeen kanssa Pohjois-Korean pääkaupunkiin Pjongjangissa järjestettäviin nuorisofestivaaleihin.

– Sellaisia olivat sosialististen valtioiden keskenään järjestämät suuret nuorisokokoontumiset, joita oli aikaisemmin pidetty ainakin Itä-Berliinissä, Havannassa ja Moskovassa, Orma sanoo.

Orma kertoo, että edustajia lähetettiin paikalle yli sadasta maasta vasemmistolaisesti ajattelevien ihmisten keskuudesta. Ehdokkaita kasasivat puolueiden nuorisojärjestöt.

– Sielun Veljet oli noihin aikoihin jostain syystä vasemmistopiirien suosiossa. Ehkä siihen vaikutti se yleisanarkistinen ote, joka meistä tuolloin huokui. Tosin kaikki edustajat eivät olleet puhtaasti poliittisia, sillä mukana oli myös esimerkiksi Peer Günt.

– En tiennyt Pohjois-Koreasta oikeastaan muuta kuin että se on hyvin suljettu valtio. Koko bändi lähti silti innoissaan matkaan, Orma sanoo.

Yleisö ohjeistettu

Festivaaleilla musiikin esittäminen ei ollut pääasia.

– Suurinta osaa näytteli poliittisesti orientoitunut ohjelma luentoineen ja työpajoineen. Englanniksi pidetyt luennot olivat tieteellisen sosialismin juhlaa. Bändit olivat vain pikkutekijä, illan viihdettä.

– Jokaisella paikalle kutsutulla maalla oli oma klubinsa esiintyjille. Meidän Suomi-klubillemmekin oli ilmeisesti tilattu tai osoitettu pohjoiskorealaista yleisöä.

Sielun Veljet soitti kahden viikon aikana seitsemisen keikkaa.

– Eräässä ulkoilmatilaisuudessa esiinnyimme joen päälle rakennetulla hienolla lavalla. Yleisö tuskin kuuli juuri mitään, sillä äänentoistolaitteet olivat heppoiset. Edustamamme musiikkikin oli varmaan aika omalaatuista, koska elimme etnoväritteistä kautta. Minä käytin flamenco-kitaraa, basisti kontrabassoa. Lauloimme englanninkielisiä biisejä istualtaan.

– Rankalla rhythm'n'blues-klubikeikalla huomasin, että se musiikki oli yleisölle jotain aivan käsittämätöntä. Mutta kansalaiset oli selvästi ohjeistettu tarkasti: musiikin aikana he istuivat penkillä kauniisti hymyillen ja kappaleen loputtua taputtivat aivan hirvittävästi.

Tuntematon kitara

Kerran Orma törmäsi paikalliseen nuorisoon soittaessaan flamenco-kitaraa puistossa.

– Uskaltauduttuaan lähemmäs he kysyivät: mikä tuo on? Ymmärsin vasta hetken päästä, että he tarkoittivat kitaraa. Mielestäni on aika hämmästyttävää, että nykymaailmassa on jossain sellainen pääkaupunki, jossa kansalaiset eivät ole ikinä nähneet kitaraa.

Osattiin festivaaleilla silti juhliakin.

– Kun eräänä iltana kävimme kaverini kanssa Kiina-klubilla, siellä soitettiin kiinalaista poppia ja juotiin käärmeviinaa. Alkoholi ei ollut mitenkään kiellettyä, Orma sanoo.

Turvamiehet tarttuivat suomalaisiin

Festivaalin avajais- ja päättäjäistapahtumia Orma kuvailee yhtä massiivisiksi kuin olympialaisissa nykyään.

– Joku taisi sanoa, että festivaalien päättäjäisilotulituksiin laitettiin rahaa Pohjois-Korean kahden vuoden budjetin verran. Näin stadionilla pidetyissä päättäjäisissä myös itse Kim Il-sungin, tosin kiikareiden kautta. Hän istui kaukana omassa loossissaan.

Avajaisissa suomalaiset joutuivat välikohtaukseen.

– Delegaatioomme kuulunut sosiaalidemokraattinen ryhmittymä oli tehnyt plakaatin, jossa puolustettiin sananvapautta. Kun he marssivat sen kanssa olympialaisten tapaan oman maan lipun takana stadionille päin, joukko turvamiehiä tarttui välittömästi kiinni, korjasi tyypit talteen ja vei muualle.

– Väkivaltaista kohtelua tai vangitsemista ei tapahtunut, olivathan he festivaalien kunniavieraita. Mutta kyllä heidät hoidettiin siististi pois näkyvistä.

Studio55.fi/Piia Simola

Lue myös:

    Uusimmat