Eimi Vainiomäki asui Pohjois-Koreassa 70-luvulla – keittiöapulaisen kohtalo painaa yhä mieltä
3:27Dokumentin kohtauksessa Eimi muistelee aikaa Pohjois-Koreassa ja keittiöapulaisen erikoista katoamista. Vanha valokuva on muisto kuin tuhka tuuliin kadonneesta apulaisesta. Kuvassa vasemmalla etualalla kadonnut keittiöapulainen rouva Cha. Takana Arto Vainiomäki, vierellä Eimi Vainiomäki. Seuraavana oikella tulkki Pang ja laitimmaisena puutarhuri Kim.
Pohjois-Korea on eräs maailman suljetuimmista maista. Edes diplomaateilla ei maassa ole kummoista liikkumisen vapautta.
Pohjois-Korea on asemamaana joillekin liian raskas, mutta oikealla asenteella sielläkin selviää, muistelee maassa asunut suomalainen Eimi Vainiomäki.
Aiheesta tehty dokumentti ja artikkeli on julkaisu ensimmäistä kertaa lokakuussa 2025. MTV Uutiset julkaisee pääsiäisen kunniaksi luetuimpia ja puhuttelevimpia juttuja.
Eimi Vainiomäki asui Pohjois-Koreassa 1970-luvulla, kun hänen miehensä Arto työskenteli Suomen edustustossa. Aiemmin Kuuban Havannassa työskennellyt Arto oli halunnut Kaukoitään ja eräänä päivänä kotiin tullessa ilmoitti, että pariskunta lähtee Pjongjangiin.
– En tiennyt koko paikasta. Ihan kun olisi mennyt Kuuhun, Vainiomäki muistelee.
Asian ytimessä.doc: Pohjois-Korean hämärät bisnekset Suomessa
Uusimmassa Asian ytimessä.docissa sukelletaan 70-luvulle ja Pohjois-Korean suurlähetystön pimeisiin bisneksiin Suomessa.
Kaikki sai alkunsa, kun muuan liikemies välitti suojelupoliisille tiedon pohjoiskorealaisten epäilyttävästä yhteydenotosta. Liikemiehelle tarjottiin ostettavaksi suurta erää huumausaineita.
Poliisi ryhtyi tarkemmin valvomaan edustuston toimintaa, ja pääsi pian suuren mittaluokan salakaupan lähteille.
Dokumentin voit katsoa maksuttomilla MTV Katsomo -tunnuksilla.
Uutispimento ja jatkuva valvonta
Elämä Pjongjangissa oli äärimmäisen suljettua. Eri maiden diplomaatit asuivat yhdessä asuinalueella, jonka ulkopuolelle ei ilman saattajaa ollut asiaa. Tavallisten pohjoiskorealaisten kanssa ei päästy puhumaan ja valvonta oli jatkuvaa.
Liikkumisvapauden rajoittamisesta huolimatta Vainiomäki kiittää, että kohtelu oli aina hyvää.
Maassa elettiin lisäksi uutispimennossa. Uutiset ja tiedot kulkivat diplomaattialueella suusta suuhun.
Myös maassa vallitseva henkilökultti tuli tutuksi. Kerran Vainiomäki laittoi sanomalehden tuolin suojaksi noustessaan siistimään ikkunaa. Paikalle tullut paikallinen raivostui näystä: Lehdessä oli näet suuren johtajan Kim Il-sungin kuva, ja Vainiomäki tuli tuolille noustessaan talloneeksi tätä. Tilanteesta selvittiin kuitenkin pahoitteluin.
Eimi Vainiomäki koki Pohjois-Korean yhdessä miehensä kanssa. Valvonta maassa oli jatkuvaa, eikä yksityisyyttä juuri ollut. Nykyään hän viettää eläkevuosiaan Espanjassa. Kuvassa vasemmalla ylhäällä Suomen edustusto, alhaalla Eimi Vainiomäki miehensä Arto Vainiomäen kanssa Kim Il-sungin patsaan edustalla. Eimi Vainiomäki muistaa patsaan olleen kullattu, mutta sittemmin se vaihdettiin pronssiseksi.
Salakuuntelu koitui apulaisen kohtaloksi
Erityisen synkkänä hetkenä Vainiomäki muistaa tapauksen, joka johti apulaisen katoamiseen.
Vainiomäkien luona työskenteli siivoamisessa ja ruuanlaitossa auttava apulainen, joka tutustutti Vainiomäet muun muassa korealaisen kimchin valmistamisen saloihin. Vainiomäki muistelee tätä "aivan ihanana ihmisenä".
Erään kerran Vainiomäet olivat matkustamassa Hongkongiin ostosmatkalle. Matka tuli apulaisen kanssa puheeksi, ja tämä esitti Vainiomäelle pyynnön tuoda sairaalle lapselleen lääkkeitä.
– Sanoin, että ilman muuta tuon, Vainiomäki kertoo.
Hongkongista palatessa häntä odotti kuitenkin yllätys, sillä apulainen oli hävinnyt.
– Häntä ei enää ikinä näkynyt, eli mikrofonit toimivat jopa keittiössä.
Vainiomäki uskoo, että apulaista ei ollut koulutettu niin hyvin, että hän olisi osannut varoa sanomisiaan riittävästi. Puheet lääkkeiden tuomisesta lapselle olivat ilmeisesti valvovalle valtiovallalle liikaa.
– Minulla on vieläkin ikävä ja paha olo siitä, että en tajunnut, että oli mikrofoni siinä. Mutta tehty mikä tehty.
Vainiomäet pitivät selvänä, että koko talo oli katettu salakuunteluun sopivin mikrofonein.
– Jos menit vessaan, niin sekin varmaan oli äänitetty.
Vainiomäki muistaa miehensä pyytäneen erikseen, voisiko edes makuuhuoneen jättää rauhaan valvonnalta. Suostuttiinko pyyntöön, sitä ei tarina kerro.
"Tästä se ei enää koskaan pahene"
Vainiomäki muistelee, että osa maassa toimineista diplomaateista ei kestänyt sulkeutuneisuutta ja jatkuvan valvonnan painetta. Ne, joilla hermot eivät kestäneet, palasivat nopeasti kotimaahansa.
Vainiomäet päättivät sopeutua tilanteeseen. Tiiviillä diplomaattien asuinalueella kaikki kokivat olevansa samassa veneessä ja yhteyksien luominen oli helppoa. Vainiomäki muisteleekin lämpimästi diplomaattien keskinäisiä juhlia ja illanviettoja.
Samaan aikaan kuin Vainiomäet olivat Pohjois-Koreassa poliisi tutki Suomessa pohjoiskorealaisten diplomaattien viinarallia.
Vainiomäkien elämä Pjongjangissa sai kuitenkin nopean käänteen, sillä pari lähetettiin kiireiselle virkamatkalle. Suomi ilmoitti vuonna 1976 pitävänsä laitonta viinakauppaa harjoittaneita pohjoiskorealaisia diplomaatteja jatkossa epätoivottuina henkilöinä. Vainiomäet määrättiin mahdollisten vastatoimien varalta poistumaan maasta nopeasti.
Ulkoministeriölle laatimansa muistion perusteella Arto Vainiomäki oli seuraillut tilanteen kiristymistä ja oli muun muassa käskystä polttanut niin sanotuin punaisen luokan asiakirjoja, kuten salaisia sähkeitä ja katsauksia.
Vainiomäki vaimoineen poistui lentokoneella Kiinaan. Heitä saattamassa olleet muut suurlähettiläät epäilivät, että he eivät enää tapaisi Koreassa. Eimi muistaa, kuinka pari pakkasi tavaroitaan kiireessä.
– Ei siinä ehtinyt tunteilemaan, kun pakata ja lähteä. Vähän pelotti, kun ei tiennyt yhtään, mitä oli tulossa ja tullaanko ollenkaan takaisin.
Lopulta tilanne laukesi rauhallisesti. Suomessa olleet neljä pohjoiskorealaisdiplomaattia perheineen hyppäsi kohti Moskovaa matkanneeseen junaan ja samana päivänä neljä uutta saapui heidän tilalleen. Myös Vainiomäet pääsivät pian takaisin asemapaikalleen Pohjois-Koreaan.
Vainiomäki ajattelee, että Pohjois-Korean kokemus ei ollut "kiva", mutta sitäkin opettavaisempi.
Samaa ajatteli ilmeisesti moni muukin. Vainiomäki muistaa kysyneensä Pakistanin suurlähettiläältä, onko Pohjois-Koreassa jotain hyvää. Vastaus oli suora.
– Tässä on yksi hyvä juttu: Tästä se ei enää koskaan pahene, suurlähettilään vastaus kuului.
Ville Eklund on MTV Uutisten toimittaja, joka kirjoittaa erityisesti kotimaasta sekä rikos- ja oikeusteemoista. Voit lähettää hänelle juttuvinkkejä sähköpostitse.
