Noin joka kymmenes suomalainen kärsii ärtyvän suolen oireyhtymästä. Naisilla yleisempi vaiva aiheuttaa kiusallisia ja kivuliaita oireita, mutta oireyhtymä ei ole hengenvaarallinen.
Ärtyvän suolen oireyhtymä on toiminnallinen suolen häiriö, jossa suolikaasua muodostuu tavallista enemmän, suoli on herkempi supistelemaan tai reagoi tavallista voimakkaammin suolen seinämän venytykseen.
Ärtyvän suolen oireyhtymän synnyn syystä ei ole varmuutta. Osasyyllisiksi on epäilty kaupungistumista, joka vähentää kosketusta luontoon, sekä turhan steriiliä ympäristöä. Molemmat tekijät muuttavat suolistomikrobistoa köyhemmäksi.
Suolistomikrobistoa köyhdyttävät myös runsas lääkkeiden ja antibioottien käyttö.
Lisäksi passiivinen elämäntapa, prosessoitu ruoka, epäsäännölliset ruokailuajat, hotkiminen ja stressi pistävät ruoansulatuksen koville.
Sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri Tiina Kojo kertoo, että ärtyvän suolen oireyhtymän uskotaan tällä hetkellä olevan monitekijäinen. Esimerkiksi naisten yleisempää oireilua selittävät hormonitoiminta, endometrioosi, gynekologiset leikkaukset sekä suolen pidempi mitta verrattuna pituuteen.
Länsimaisen elämäntavan vaikutus oireiluun on kuitenkin melko selkeä. Euroopassa ärtyvän suolen oireyhtymästä kärsii 10–15 prosenttia väestöstä, mutta oireilu on lisääntynyt viime aikoina myös Kaukoidässä, jossa ollaan omaksuttu länsimaissa asuville tyypillisiä elintapoja.
Suolisto-oireiden syy on hyvä selvittää
Tyypillisiä ärtyneen suolen oireita ovat vatsan turvottelu, vatsakivut, ilmavaivat, ripuli ja ummetus.
Kojo on huomannut vastaanottotyössä, että suolen toiminnan muutoksista ovat huolissaan etenkin nuoret aikuiset. He ovat saattaneet yrittää korjailla ruokavaliotaan laihoin tuloksin. Kipu, turvotus ja piereskely saattavat häiritä sosiaalista elämää, työntekoa ja yleistä hyvinvointia.
Moni lisäksi pelkää, että suolisto-oireiden takana on syöpä.
Lue myös: Suolistosyöpä oireilee niin epämääräisesti, että lääkärikin voi erehtyä – ”Epäillään ärtynyttä suolta tai peräpukamia”
– Monella on sairastuneita tuttavia ja sukulaisia. Syöpä koskettaa meitä nykyään paljon enemmän ja olemme herkistyneempiä kuuntelemaan oireitamme, Kojo sanoo.
Piereskely ja turvotus ovat harvoin merkkejä mistään vakavammasta. Hälyttävää on, jos vatsavaivoihin liittyy laihtumista, verta ulosteessa ja suolisto-ongelmien jatkumista yöaikaan.
Kojo muistuttaa, että ärtyneen suolen oireyhtymä ei itsessään johda tulehdukseen tai lisää syöpäriskiä. Suolisto-oireiden takana saattaa kuitenkin olla esimerkiksi myös Crohnin tauti tai haavainen paksusuolentulehdus, jotka lisäävät paksu- ja peräsuolen syöpään sairastuminen riskiä.
Pitkään, yli kuusi kuukautta, jatkuneiden vatsavaivojen syy kannattaakin selvittää lääkärin kanssa. Samalla suoliston oireiluun mahdollisesti vaikuttavat keliakia ja laktoosi-intoleranssi voidaan sulkea pois.
Huomio ravintoon, ruokailutottumuksiin ja liikuntaan
Ärtyvän suolen oireyhtymän hoito vaatii elämäntapojen muutoksia monella saralla. Tärkeintä on kiinnittää huomio ravintoonsa, ruokailutottumuksiinsa sekä liikuntaan.
Kojo kertoo, että suoli pitää säännöllisyydestä ja liikunnasta. Iltapainotteista syömistä sekä raskaita annoksia kannattaa välttää ja liikkumista ripotella pitkin päivää.
– Kannattaa pitää huolta säännöllisistä ruokailurytmityksistä ja mennä joka aamu kakalle, antaa sille mahdollisuuden, vaikka ei olisi hätäkään.
Liikunnan kannalta myös treenimuodolla on väliä.
– Kuntosaliliikunta ei välttämättä ole se paras vaihtoehto. Enemmän kannattaisi harrastaa aerobista liikuntaa, kuten kävelyä, uintia tai pyöräilyä, Kojo jatkaa.
Istumatyöläisen kannattaa tauottaa päiväänsä jaloittelutauoilla, sillä vatsan päällä istuessa suoliston toiminta häiriintyy.
Lue myös: Istutko koko päivän töissä? Terveys kärsii, vaikka liikkuisit vapaa-ajalla
FODMAP-ruokavalio voi hillitä oireita
Valitettava tosiasia on myös se, että kaikki ruoka ei sovi kaikkien suolistolle. Ärtyvän suolen oireyhtymään liittyvien ilmavaivojen on huomattu olevan yhteydessä tiettyihin suolessa imeytymättömiin hiilihydraatteihin, jotka kerääntyvät paksusuoleen, jossa ne alkavat käymään. Näitä hiilihydraatteja kutsutaan FODMAP-hiilihydraateiksi, ja niitä välttelevää dieettiä FODMAP-ruokavalioksi.
Dieetissä vältellään esimerkiksi kotimaisia viljoja, ytimellisiä hedelmiä, hunajaa, palkokasveja, sipulia, kaaleja, makeisia, laktoosia, sieniä, kahvia, hunajaa, alkoholia ja virvoitusjuomia.
– Ruokavalio ei paranna ärtyvää suolta, mutta se voi helpottaa elämää ja oloa, Kojo sanoo.
Tärkeää on kuitenkin huolehtia riittävän monipuolisesta, kuituja ja muita ravintoaineita sisältävästä ravinnosta sekä säännöllisestä ruokarytmistä ja rauhallisesta syömistahdista. Kojo suosittelee lisäksi juomaan vettä 1–2 litraa päivittäin.
FODMAP-ruokavaliosta ei myöskään kannata ottaa liikaa stressiä, joka pahentaa suolisto-oireita. Dieettiä kannattaa pitää enemmän suuntaa antavana ja kuulostella, miten oma keho reagoi tiettyihin ruoka-aineisiin.
Suolta voi haastaa kokeilemalla silloin tällöin altistusta ”kielletyille” ruoka-aineille sekä lisäämällä kosketustaan hyviin bakteereihin menemällä esimerkiksi luontoon tai syömällä hiukan huonommin pestyä salaattia.
Lääkkeitä ja terapiaa
Ärtyvän suolen oireyhtymän oireita voidaan hoitaa elämäntapamuutosten lisäksi ulostemassaa pehmentävällä ulostuslääkkeellä, ripulilääkkeillä ja probiooteilla. Suolistokipua voidaan hoitaa lääkkeillä.
Jonkin verran näyttöä on myös siitä, että suolistovaivoja voidaan hoitaa psyykenlääkkeillä ja terapialla. Ärtyvän suolen oireyhtymän takana voidaan ajatella olevan poikkeuksellinen informaatiokatkos aivo-maha-suolistoakselissa. Serotoniini-välittäjäaineeseen vaikuttaminen voi hillitä suoliston ”migreeniä”.
Kojo huomauttaa, että vatsaoireilun takana saattaa olla myös ihmisen herkkyys aistia muutoksia.
– Vaikutelma on, että ihmisillä on aika paljon oireita, ja he hakeutuvat lääkäriin, koska haluavat hakea syyn tai diagnoosin vaivoilleen.
Osittaislähde: Terveyskirjasto