Antibioottiresistenssi uhkaa vaikeiden infektioiden hoitoa. Suomessakin on jo ollut yksittäistapauksia, joissa toimivan antibiootin löytäminen potilaalle on osoittautunut vaikeaksi.
– Jos meillä ei olisi antibiootteja, tilanne olisi aika hankala. Kaikki vaikeat infektiot olisivat tappavia. Palaisimme ajassa sata vuotta tai vähän vajaat taaksepäin, jolloin vaikeat infektiot useimmiten tappoivat potilaan, ylilääkäri ja infektiosairauksien linjajohtaja Asko Järvinen HUSista kertoi Huomenta Suomessa perjantaiaamuna.
Nykyään varoitellaankin antibioottiresistenssistä. Antibiootit eivät enää välttämättä pure bakteereihin niin kuin aikaisemmin.
– Bakteereilla on ollut varastossa todennäköisesti jo tuhansia vuosia sitten kehittyneitä resistenssigeenejä antibiooteille. Ne ovat oppineet hyödyntämään, jakamaan ja vaihtamaan niitä. Eli tavallaan se on ollut sinne sisäänrakennettuna.
– Antibioottien ja bakteerien sota on tietynlaista jatkuvaa tasapainoilua, jossa antibiootit eivät ainakaan kuin hetkellisesti pääse voittamaan, Järvinen sanoo.
Suomessa antibioottiresistenssiä on havaittu toistaiseksi lähinnä yksittäistapauksissa.
– Meillä on joitakin tapauksia, joissa on hankala löytää potilaalle antibioottia. Ehkä merkittävin muutos on ollut penisilliinille allergisten lasten bakteeritulehduksissa. Esimerkiksi korvatulehdukseen on ollut hankalampi löytää tehoavaa antibioottia pneumokokkibakteerin penisilliiniresistenssin lisääntyessä.
– Toinen, joka näkyy ja jossa on merkittävin uhkakuva, on suolistobakteerien resistenssi. Sitä kautta voi tulla ongelmia virtsatieinfektioiden hoidossa, Järvinen lisää.
Järvinen toivoo, että asenteet pikkuhiljaa muuttuisivat niin, ettei antibiootteja enää määrättäisi . Suomessa antibioottien käyttö onkin hieman laskenut viimeisten kolmen vuoden aikana. Sama suuntaus on nähtävissä muissa Pohjoismaissa. Muualla maailmassa antibioottien käyttö on sen sijaan lisääntynyt.