Sihvonen: Liigaseurojen maajoukkuetauon väliarvosanat – ”Maestroja, tupakki suussa pelaamista ja jollakin on varaa jopa pieneen leikittelyyn”

15. TPS, arvosana 5-

Lähes kaikki on mennyt pieleen, ja pahemminkin. Ensin seuralla oli kolmen rahamiehen hallitus eikä sellaisen epäonnistuminen ole yllätys. Kolmikkoa täydennettiin Erkka Westerlundilla, minkä jälkeen on menty ojasta allikkoon. Sentään seuran fanit ovat näyttäneet luonnetta osoittamalla mieltään. Toistaiseksi seuran hallituksen puhdistukset ovat osuneet urheilujohtaja Antero Niittymäkeen – joka tosin lähti itse, kun hänet ajettiin tekemättömään paikkaan – ja päävalmentaja Kalle Kaskiseen. Mitä seurassa tapahtuu jatkossa, sitä ei uskalla oikein edes ajatella.

14. Pelicans, arvosana 6

Monet asiat modernissa lahtelaisessa lätkässä johtavat Pasi Nurmiseen – hyvässä ja pahassa. Kun Nurminen väsähti ja väistyi, on herännyt epäilys, onko Ville Niemisestä sittenkään huippuvalmentajaksi. Mikä suomalainen koutsi se sellainen muka on, jonka intohimoihin ja osaamisalueeseen ei kuulu joukkueen pelitavan treenauttaminen jäällä?

13. KalPa, arvosana 6+

KalPa ei ole enää KalPa. KalPa möi viime kauden alussa identiteettinsä jäähallin katsomon 300 uudesta istumapaikasta ja noin 120 neliömetristä jäätilaa, kun Niiralan Montun kaukaloa pienennettiin. Yritän siinä sitten pelata kiekkokontrollia lavasta lapaan. Noviisi päävalmentaja Tommi Miettinen on parhaansa yrittänyt, mutta homma ei ota onnistuakseen.

12. Sport, arvosana 7–

Ensin yritti monta vuotta Tomek Valtonen, nyt on päävalmentaja Ari-Pekka Pajuluoman vuoro. Ei homma ole valmentajista kiinni. Seuraavaksi on vuoro tarkastella urheilujohtaja Markus Jämsän ruutua, onko siellä kaikki kunnossa? Ja, ennen muuta, puheenjohtaja Heikki Hiltusen tulisi laittaa ensin oma pesä kuntoon, ja vasta sen jälkeen voisi edes kuvitella, että aikaa liikenee myös koko Liiga puheenjohtajuudelle.

11. Ässät, arvosana 7

Ässät on noussut kiitettävästi pois Liigan pahnan pohjimmaisen paikalta. Joukkue on koottu loogisesti seuran ”arvojen” mukaan. Pelaajat ovat yritteliäitä ja rohkeita joukkuepelaajia, kuten kehitysjohtaja Tommi Kerttula haluaa. Mutta. Oliko se sittenkin niin, että HIFK:ssa ja TPS:ssä Ari-Pekka Selinin apuvalmentajat vastasivat noiden joukkueiden pelitavasta? Nimittäin tämän syksyn Ässät on pelannut pelitavan puolesta suoraviivaisemmin eli huonommin kuin Selinin kaksi edellistä joukkuetta pelasivat.

10. HIFK, arvosana 7

HIFK on koko Liigan krooninen murheenkryyni. Aina on suuret odotukset, joihin yhtä monta kertaa sitten petytään porukalla. Nuori urheilujohtaja Tobias Salmelainen linjasi kauden alla, että nyt seurassa pannaan ”arki” kuntoon. Kylläpä lähdettiin syvältä! Kärppien ja Tapparan arki on ollut jo ainakin 15 vuotta kunnossa. Jarno Pikkarainen peluuttaa ihan ok lätkää, mutta ei mitenkään briljanttia. HIFK:n pitäisi pelata koko Liiga edistyksellisintä pelitapaa, mutta ei niin ei. Hurja pelaajamateriaali kuitenkin auttaa helsinkiläisiä tavoittelemaan keväällä ”ryminäpronssia” sarjasta, tosin vain sellaisella ryminää etäisesti imitoivalla pelaamisella.

9. SaiPa, arvosana 7+

SaiPa ei ole enää entisensä. Oi niitä aikoja, kun seuran identiteetti oli sitä mälkiäläis-tirkkoslaista eteläkarjalaista kusipääkiekkoa. Nyt eletään niin kutsuttua maestrojen aikakautta. Ensin oli vain yksi maestro, päävalmentaja Tero Lehterä. Hänen taikalaatikostaan peliä keksitään uusiksi tämän tästä; temput eivät lopu, ne vain vähenevät. Nykyään maestroja on kolme: Lehterä, Teemu Ramstedt ja Tomas Zaborsky. Lappeenrannassa eletään kädestä suuhun. Mikä mahtaa olla seuran suunnitelma maestrojen jälkeiselle aikakaudelle? No, pelataan ensin tämä kausi alta pois, josta ei yhtään tiedä, mihin se kääntyilee.

8. Jukurit, arvosana 7,5

Risto Dufva mietti aikoinaan, minne perustaisi jääkiekkoseuran, jossa sitten olisi hänelle itselleen töitä. Dufva tuli, näki ja voittikin Mikkelissä, mutta seurakulttuuri on edelleen vähän niin ja näin. Päävalmentaja Pekka Kangasalusta versio Meidän pelistä toisinaan riittää, toisinaan ei. Sesongin alku oli hyvä, jopa yläkanttiin. Nyt on tullut arki ja realismi eteen. Sen inhorealismin kanssa elää myös urheilujohtaja Jukka Holtari. Mitä mahtaa kuulua seuran isolle pomolle nykyään? Jukureiden onneksi ja suomalaisen jääkiekkoilun tappioksi Liiga on kiinni.

7. Ilves, arvosana 8–

Ilvekselle on pelaajiston puolesta tietyllä tapaa Liigan hienoin joukkue. Joukkue on täynnä nuoria moderneja jääkiekkoilijoita. Seura ehti jo luiskahtaa kuitenkin kriisin puolelle; sitä uusi kehitteillä oleva seurakulttuuri ei kestänyt, ja niin sai päävalmentaja Karri Kivi mennä. Tilalle työnsi itsensä – no, oli siinä myös hieman imua – Jouko Myrrä. Myrrä on vedellyt ilmapiirin puolesta oikeista naruista, nuorten pelaajien orastava tuska on helpottanut. Myrrän pelikirja on ohuempi kuin Kiven. Vaikka peli on juuri nyt lennokasta ja voittoisaa, Myrrän pelitapa asettaa kevättä kohti turhan lasikaton Ilveksen ylle. Hyvin menee, mutta erinomaisuuteen ei ole mahdollisuuksia.

6. HPK, arvosana 8

Oli tiedossa, että vaikeuksia ja haasteita on luvassa. HPK sai kauden alussa kaikilta vastustajiltaan sen kohtelun, minkä hallitseva mestari aina saa kaukalossa, mutta ongelma on siinä, ettei pienellä Kerholla ole tietenkään, mistä lyödä puita (lue: rahaa) uuniin mestaruuden jälkeiseen kauteen kuten jollakin Kärpillä ja Tapparalla on. Antti Pennasen erittäin edistyksellinen pelikirja tiedetään piireissä. Pennasen HPK:n arvosanaa nostaa se, ettei pelitapaa ole sittenkään muutettu määräänsä enempää alun hankaluuksien jälkeen, vaan on tehty pieniä viilauksia ja ennen muuta uudet pelaajat ovat oppineet talon tavoille. Seuran jämäkän tekemisen takuumies on urheilujohtaja Mika Toivola.

5. Lukko, arvosana 8,5

Lukon päävalmentaja Pekka Virta on parhaimmillaan, kun hän saa aikaa projektilleen. Nyt ollaan siinä vaiheessa, että Virta ja urheilujohtaja Kalle Sahlstedt ovat saaneet putsattua kalliit ja sittenkin käyttökelvottomat starat Raumalta ulos. Prosessi on tuottanut myös pari huikeaa omaa pakkia, joille voi melkein luvata kansainvälistä uraa lätkän parissa. Sikäli haluttu kokonaisuus on vielä pahasti kesken, että nyt menestys kuluvalla sesongilla on nojannut pitkälti ulkomaalaisten pelaajien ykkösvitjan tehoihin. Omat kehityskelpoiset pelaajat kehittyvät kyllä, mutta heidän aikansa ei aivan vielä. Lukko voitti kauden alussa enemmän, mitä peli näytti. Nyt myös pelitapa on kehittynyt. Silti paikka runkosarjan paikka kuuden sakissa keväällä on kovan takana.

4. JYP, arvosana 9–

Päävalmentaja Pekka Tirkkonen on ottanut JYPin haltuunsa isännän ottein. Jo harjoituspeleissä sisään ajettu versio Meidän pelistä on saanut homman toimimaan. On ilo katsoa, kun JYPissä onnistuvat nyt sekä konkarit että nuoret että heidän välissään iän puolesta olevat pelaajat. Tässä nähdään, missä pelikirjan merkitys on parhaimmillaan: kun kuviot ovat jäällä kaikille selvät, pelaajat saavat ennen muuta päälle valtavan itseluottamuksen. Urheilujohtaja Mikko Viitasen toiminta on raikasta verrattuna edeltäjä Jukka Holtariin. Petrus Palmun kaappaaminen riveihin oli kuin piste sen i:n päälle, jonka ytimessä on päävalmentaja Tirkkonen.

3. KooKoo, arvosana 9

Päävalmentaja Jussi Ahokkaan kurssi nousee nousemistaan. Hän on tullut läpi liki Tapparan pelaaja Ben Bloodin tapaisen metamorfoosin: Blood tappelijasta peliä tekeväksi pakiksi, Ahokas peliummikosta peliä taiteen sääntöjen mukaan valmentavaksi koutsiksi. Aikoinaan Ahokas valmensi heikkoa Blues-pelikirjaa vuositolkulla, kunnes jääkiekkojulkisuuden paine ja Rauli Urama esikuntineen Liitossa ohjasivat Ahokkaan visusti Meidän pelin tielle. 

LUE MYÖS: Sihvonen: Liigan etukäteen epäilty noviisi ylittänyt odotukset – ”Osoittaa todeksi sen, mitä suuret kiekkoajattelijat ovat väittäneet jo kauan"

2. Kärpät, arvosana 9+

Jos Kärpät pelaisi kotonaan Raksilassa yhtä viisasta pelisuunnitelmaa kuin se paikoitellen pelaa vieraspeleissään, olisi Kärpät pitelemätön kevään mestaruustaistossa, ja lisäksi se olisi piikkipaikalla tässä arviossa. Mutta pitäähän uppiniskaisen päävalmentaja Mikko Mannerin saada nyt sentään kotipeleissä panna joukkueensa rallattelemaan kaukalon etelästä pohjoiseen, ja pohjoisesta etelään. On Liigan kannalta vain hyvä, että Manner pitää kokonaispelin jännittävänä. Hänellä on näköjään varaa jopa pieneen leikittelyyn.

1. Tappara, arvosana 9,5

Jukka Rautakorven Tapparan alku oli jäätävän hyvä Liigassa. En ole koskaan ennen nähnyt Rautakorven pelaajien pelaavan niin rennosti, melkein kuin tupakki suussa rytmitellen, välillä nopeasti, välillä hitaasti, ja kaikkea mahdollista siltä väliltä. Vaan jo on hieman vanne kiristynyt päävalmentajan otsalla. Kuinkas muuten. Se näkyy kahtaalla: Tapparan tulosyksiköksi on supistumassa Kristian Kuuselan ykkösnyrkki. Ja enää ei pelata tupakki suussa; peli on jo hätäisempää pystyyn kiirehtimistä eli pelin pakottamista. Liigan kannalta tämä on toki vain hyvä. Muutenhan Tappara olisi kiskaissut itsensä runkosarjassa jo Kärpiltäkin saavuttamattomiin.