Ihmisen stressinsietokyvyn kehittymiseen vaikuttaa se, miten paljon ärsykkeitä tulee omalle epämukavuusalueelle.
Jos olet epämukavuusalueellasi liikaa ja sinulla on mahdollisuus olla liian vähän omalla mukavuusalueellasi, seurauksena on ylirasitus. Tuolloin kehittymiselle ei jää mahdollisuutta. Jos olet vain mukavuusalueellasi, seurauksena on se, että pienikin käynti epämukavuusalueella aiheuttaa kohtuuttoman stressitilan.
Ratkaisevaa omalle kehittymisellesi on rytmittäminen ja suunnitelmallisuus. Kehittymishaluinen ihminen osaa etsiä itselleen erilaisia haasteita, joilla voi jatkuvasti sparrata itseään järjestelmällisesti paremmaksi ihmiseksi. Paremmaksi niin itseään, kuin myös muita kohtaan. Osalla tuo toiminta tapahtuu suhteellisen luontaisesti. Osa tarvitsee sen toteuttamiseksi enemmän kannustusta kuin toinen.
Se, että käyttää oman toiminnan kehittämisessä muita ihmisiä, ei ole merkki heikkoudesta, joksi se usein tulkitaan. Tosiasia on se, että kaikilla meillä on tarve saada palautetta ja sparrausta, jos mielimme mennä eteenpäin.
Kaikki muutos aiheuttaa stressiä
Kenelläkään ei ole luonnostaan toista korkeampi kyky sietää stressiä, vaan myös stressin hallintaa voi kehittää. Stressinhallinnan kehittäminen on välttämätöntä sitä mukaa, kun omat saappaat kasvavat esimerkiksi työelämässä.
Kaikenlainen muutos aiheuttaa aina jonkintasoista stressiä. Samanaikaisesti erilaiset uudet kokemukset, koskevatpa ne työ- tai muuta elämää, antavat ihmiselle eväitä kohdata erilaisia uusia tilanteita. Kyseessä on sopeutumiskyky, joka on sekin kehitettävissä oleva ominaisuus. Monipuoliset kokemukset erilaisista tilanteista, ihmisistä ja ympäristöistä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa työuraa auttavat sopeutumiskyvyn kehittymisessä.
