Se kuuluisa epämukavuusalue – kasvata kykyäsi sietää stressiä!

Jos olet epämukavuusalueellasi liikaa ja sinulla on mahdollisuus olla liian vähän omalla mukavuusalueellasi, seurauksena on ylirasitus. Tuolloin kehittymiselle ei jää mahdollisuutta. Jos olet vain mukavuusalueellasi, seurauksena on se, että pienikin käynti epämukavuusalueella aiheuttaa kohtuuttoman stressitilan. 

Ratkaisevaa omalle kehittymisellesi on rytmittäminen ja suunnitelmallisuus. Kehittymishaluinen ihminen osaa etsiä itselleen erilaisia haasteita, joilla voi jatkuvasti sparrata itseään järjestelmällisesti paremmaksi ihmiseksi. Paremmaksi niin itseään, kuin myös muita kohtaan. Osalla tuo toiminta tapahtuu suhteellisen luontaisesti. Osa tarvitsee sen toteuttamiseksi enemmän kannustusta kuin toinen.

Se, että käyttää oman toiminnan kehittämisessä muita ihmisiä, ei ole merkki heikkoudesta, joksi se usein tulkitaan. Tosiasia on se, että kaikilla meillä on tarve saada palautetta ja sparrausta, jos mielimme mennä eteenpäin.

Kaikki muutos aiheuttaa stressiä

Kenelläkään ei ole luonnostaan toista korkeampi kyky sietää stressiä, vaan myös stressin hallintaa voi kehittää. Stressinhallinnan kehittäminen on välttämätöntä sitä mukaa, kun omat saappaat kasvavat esimerkiksi työelämässä.

Kaikenlainen muutos aiheuttaa aina jonkintasoista stressiä. Samanaikaisesti erilaiset uudet kokemukset, koskevatpa ne työ- tai muuta elämää, antavat ihmiselle eväitä kohdata erilaisia uusia tilanteita. Kyseessä on sopeutumiskyky, joka on sekin kehitettävissä oleva ominaisuus. Monipuoliset kokemukset erilaisista tilanteista, ihmisistä ja ympäristöistä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa työuraa auttavat sopeutumiskyvyn kehittymisessä.

Kokemukset muovaavat selviytymiskykyä

Resilienssi on nykytermi sinnikkyydelle, jolla tarkoitetaan hyvää lopputulosta huolimatta vakavasta uhasta kehitykselle ja sopeutumiselle. Resilienteillä ihmisillä on takana kokemuksia, jotka ovat muovanneet heistä selviytymiskykyisiä.

Resilienssissä on kyse erityisesti siitä, miten ihminen pysyy toimintakykyisenä haastavissa elämäntilanteissa ja miten hänestä tulee toipumiskykyinen juuri vastoinkäymisten ansiosta. Resilienssin näkökulmasta ihmisellä on uskoa siihen, että hän voi itse vaikuttaa aktiivisesti omaan elämäänsä sekä niihin tulkintoihin, joita hän vastoinkäymisistä muodostaa. Ihminen on aktiivinen oman elämänsä muokkaaja, eikä vain passiivinen olento elämän vietävissä.

Näin kehität stressinsietokykyäsi

Resilienssi on sinnikkyyttä, toipumista ja toimintakykyä elämän vaikeissa hetkissä. Resilienssi on kehittyvä ominaisuus, joka rakentuu läpi elämän.

1) Sosiaaliset suhteet muodostavat perustan kaikelle toiminnalle työelämässä. Merkityksellinen ja hyvä elämä vahvistuu siitä, että oman tekemisen kautta voi vielä palvella muita ihmisiä ja olla toisia varten. Empatiataidot ja myötätunnon vaaliminen rakentavat kulttuuria, jossa on tilaa ja aikaa kohtaamiselle sekä motivaatiota toimia toisten hyväksi.

2) Omien vahvuuksien tunnistaminen antaa kokemuksen siitä, että on itse oman elämänsä ohjaimissa. Keskeisiä resilienssin kehittymisen kannalta ovat monet luonteenvahvuudet ja näiden taitojen tietoinen rakentaminen luonteeseen. Toipumiskyvyn ei siis tarvitse kummuta elämän kolhuista, vaan sitä voidaan opettaa ja kasvattaa kouluissa.

Lapsen vahva ja toimintakykyinen luonne ennakoi menestystä tulevaisuudessa monilla eri elämänaloilla ja vahvan luonteen kannattelemat lapset syrjäytyvät muita vähemmän. Vahvuuksien tunnistaminen antaa tilaa myönteiselle itsearvostukselle ja vahvuuksien tunnistamisen kautta jokainen voi löytää elämäntarkoituksensa. Omien parhaiden puolien kirkastaminen auttaa selvittämään omimmat ja innostavimmat tavat toteuttaa itseään, mikä lisää minä pystyvyyden kokemuksia.

3) Minäpystyvyys antaa hallinnan tunnetta, jota tarvitaan myös elämän koetellessa aallonpohjissa. ”Minä pystyn, osaan ja pärjään. Taputan itseäni olalle ja painan sydämeeni nämä hetket jolloin onnistuin ja koin merkityksellisyyttä. Vahvuuksien käyttäminen antaa tunteen siitä, että olen itse luonut omat tulevaisuuteni ja kokemukset onnistumisesta auttavat katsomaan elämässä eteenpäin. ”

4) Myönteisillä tunteilla on keskeinen rooli toipumiskyvyssä. Myönteiset tunteet ovat mahdollistajia, ne mahdollistavat myös resilienssin kasvua. Olen avoin kaikille tunteille, kuitenkin minulla on kykyä yhä enemmän kiinnittää huomioni myönteisiin hetkiin. Hyvä on pahaa voimakkaampi, ainoastaan, jos hyvää on enemmän. Suuntaamalla omaa ajatusta tietoisesti kohti kiitollisuutta, rakkautta, myötätuntoa ja ilon mikrohetkiä, voi löytää reittejä ja toipumiskykyä vastoinkäymisistä.

Lähde: Hyvinvointi ja Kapasiteetti valmentajat Jari Puranen & Antti Hagqvist, Ironcoaching Oy