Iranin sota on aiheuttanut suuren hintashokin markkinoilla paitsi energiassa, myös monen muun tärkeän raaka-aineen kohdalla. Pahempaa voi olla tulossa.
Lähi-idän sota ja Hormuzinsalmen sulkeutuminen on saanut monet tuijottamaan raakaöljyn ja nestemäisen maakaasun hintoja, mutta polttoaineiden ohella Hormuzinsalmen läpi kulkee monta muutakin tärkeää raaka-ainetta, joiden hinnat lähtivät terävään nousuun sodan sytyttyä.
YK on varoittanut esimerkiksi siitä, että Hormuzinsalmen läpi kulkee arviolta kolmasosa maailman merellisestä lannoiteliikenteestä. Lannoitteiden hintojen nousun pelätään purevan erityisesti kaikkein köyhimpien maiden ruoantuotantoon ja talouteen.
Talouslehti Economistin mukaan raakaöljyn ja maakaasun ohella kriisiytyneitä raaka-aineita ovat alumiini sekä typpilannoitteena käytettävä urea, joiden maailmankaupasta yli 20 prosenttia kulkee Hormuzinsalmen kautta.
Niin ikään lannoitteissa käytetystä rikistä lähes puolet tulee alueelta. Kriisin pitkittyessä seuraukset voivat olla vakavat globaalille ruoantuotannolle.
– Jos Hormuzinsalmi on suljettu vuoden, olisi se katastrofaalista. Tämä on kasvien tarvitsemaa ravinnetta, ja jos ne eivät sitä saa, niin näemme merkittävää satojen pienentymistä, varoittaa kriisin pitkittymisestä maailman suurimpiin kuuluvan lannoiteyhtiön, norjalaisen Yara Internationalin toimitusjohtaja Svein Tore Holsether The Guardianin mukaan.
16:29
Lue myös: Fed piti ohjauskorot ennallaan – näkymät sumuiset
Vehnän hinta yhä maltillinen
Lannoitteen ja erityisesti urean hinta on noussut markkinoilla selvästi korkeammalle tasolle kuin vielä vuodenvaihteessa, kertoo STT:lle Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan vanhempi tutkija Ville Kaitila.
– Tämä nostaa sitten viljelyskustannuksia ja sitä kautta viljakasvien hintoja. Mutta nyt jos katsoo ihan vehnän hintaa tällä hetkellä, niin se on pikkasen noussut vuodenvaihteesta, mutta maailmanmarkkinahinta vehnälle on edelleen hyvin maltillinen ja huomattavasti alle sen, mitä vuonna 2022 oli, kertoo Kaitila.
Vehnän hinnassa nähtiin valtava piikki Venäjän hyökättyä laajasti Ukrainaan helmikuussa 2022.
Sekä Ukraina että Venäjä ovat merkittäviä vehnän viejämaita, eikä Lähi-idän sota toistaiseksi ole nostanut hintoja vastaaviin korkeuksiin.
– Alumiinin hinta on noussut jonkin verran vuoden vaihteesta. (Tuotanto) on tosi energiaintensiivistä, joten siellä käytetään sitä fossiilista energiaa tässä alumiinituotannossa, kertoo Kaitila Persianlahden alueen maista.
Koska monien raaka-aineiden jalostuksessa käytetään maakaasua, Persianlahden teollisuus tuottaa näitä raaka-aineita maailmanmarkkinoille esimerkiksi kemianteollisuuden tarpeisiin.
Hormuzinsalmen sulku myös vaikeuttaa merkittävästi muovintuotantoa, joka tarvitsee raaka-aineina raakaöljystä jalostettavia tuotteita.
– Sitten voidaan ehkä vielä mainita helium, jota käytetään sitten vähän korkeamman teknologian tuotannossa.
Economist-lehden mukaan Qatar tuotti noin kolmanneksen maailman heliumtuotannosta ennen sotaa. Maakaasuteollisuuden sivutuotteena syntyvää heliumia tarvitaan muun muassa sirutuotannossa laitteiden jäähdytykseen.
Lue myös: Näin öljykriisi näkyy matkailussa: Lentojen hinnat voivat kohota jopa 30 prosenttia
8:46
Sodalle ei näy loppua
Lähi-idän sodan alussa markkinoilla eläteltiin vielä toivoa siitä, että sota jäisi lyhyeksi ja häiriötilanne ohimeneväksi. Nyt sota kuitenkin jatkuu jo kolmatta viikkoa ilman merkkejä aselevosta.
– Jos tämä jatkuu ja jatkuu, niin korkea energiahinta alkaa syödä myös talouskasvua maailmalla, mitä se ei vielä tässä vaiheessa tee. Mutta jos tämä jatkuu tällaisena tuonne kesään tai vielä syksyyn, niin kyllä se alkaa haukata talouskasvua ja sitä kautta heikentää (Suomen) vientinäkymiä, Kaitila sanoo.
Suomi tuo öljynsä pääasiassa Norjasta, Britanniasta ja Yhdysvalloista, mutta koska markkinat ovat globaaleja, kaikki maat kilpailevat samasta tavarasta ja Hormuzinsalmen tilanne vaikuttaa myös Suomeen.
– Jos tarjonta on vähentynyt, ei auta, että me tuodaan öljy jostain muualta (kuin Persianlahdelta). Jos sitä haluaa, niin siitä täytyy maksaa. Ne tankkerit menevät muualle, jos saavat sieltä paremman hinnan, Kaitila sanoo.
Yhdysvaltain ja Israelin sodassa Irania vastaan ei ole vielä nähty pelättyä eskalaatiota, jossa alueen öljyinfrastruktuuri otettaisiin laajasti suorien iskujen kohteeksi. Presidentti Trump on uhannut iskeä Iranin öljyviennille tärkeän Khargin saaren öljylaitoksiin, jos Iran jatkaa Hormuzinsalmen liikenteen tukkimista.
Jos Yhdysvallat toteuttaa uhkauksensa, Iranin pelätään kostavan hyökkäyksillä naapurimaidensa öljylaitoksia vastaan. Tällaiset iskut tietäisivät uutta hintashokkia markkinoilla, jotka tuskin vielä ovat hinnoitelleet tätä riskiä, arvioi Kaitila.
– Kyllä se varmaan olisi lisäshokki, jos Iranin öljyinfraa vastaan hyökättäisiin ja sitten sen seurauksena Iran kostaisi naapurimaidensa energiainfraan. En usko, että sitä on tuolla hinnoissa, tutkija sanoo.
Eskalaation merkkejä nähtiin keskiviikkona, kun Iranin iskut sytyttivät tuleen Qatarin merkittävimmän kaasulaitoksen maan pohjoisrannikolla, kertoi Qatarin sisäministeriö.
Iran oli sanonut aiemmin keskiviikkona, että Yhdysvallat ja Israel olivat iskeneet Iranin tärkeään kaasulaitokseen Persianlahdella.
Trump sanoi torstain vastaisena yönä, että kaasulaitokseen tehdyn iskun takana olisi ollut yksin Israel.