Kristillisdemokraattien puheenjohtajaksi jatkokaudelle valittu Sari Essayah kummastelee palestiinalaisalueiden itsenäisyyden tunnustamisesta käytyä keskustelua.
Sari Essayah kiinnittää huomiota siihen, että äärijärjestö Hamasin ja Israelin armeijan sotatoimet sekä siviilien kärsimys on jatkuvasti niputettu yhteen palestiinalaisalueiden itsenäisyyden tunnustamisen kanssa.
– Israel–Palestiina-keskustelusta on tullut osa identiteettipolitiikkaa, jossa ihmiset leimataan pahoiksi ja julmiksi, jos he eivät kannata terroristien osin hallitsemien alueiden symbolista tunnustamista, Essayah sanoi puheessaan kristillisdemokraattien puoluekokouksessa Porissa.
Essayahin mukaan Lähi-idän tilannetta on seurattu kristillisdemokraateissa tarkasti.
– Elokuun puoluehallituksessa linjasimme, että Gazan siviilien apu on varmistettava, mutta Palestiinan tunnustamiseen ei ole edellytyksiä, Essayah sanoi.
Essayahin mukaan kristillisdemokraatit eivät kannata Suomen liittymistä Ranskan ja Saudi-Arabian johdolla syyskuun YK-viikolle sorvattuun niin sanottuun New Yorkin julistukseen.
Essayahin mukaan julistus rikkoo yksipuolisella tekstillään useita Oslon rauhansopimuksen kohtia, ja kyseessä on ulkoapäin saneltu malli.
Suomen virallinen linja on tukea kahden valtion mallia.
Lue lisää: Kristillisdemokraattien Essayah: "Palestiinan tunnustamiseen ei ole edellytyksiä"
Huolestuttava skenaario
Essayah kommentoi puheessaan myös Ukrainan tilannetta. Hänen mukaansa Suomi on kasvanut Natossa nopeasti keskeiseksi liittokunnan turvallisuuden tuottajaksi, ja myös Ukrainan rauhan rakentamisessa Suomea kuunnellaan suurissa pöydissä.
– Pahin skenaario olisi, että Venäjä hyökkääjänä voittaa alueita ja pääsee kuin koira veräjästä ilman vastuuta sotasyyllisyydestä tai jälleenrakentamisesta. USA puolestaan saa mineraalisopimuksensa ja eurooppalaiset ostamaan aseet heiltä ilman vahvaa sitoutumista Euroopan rinnalla turvatakuisiin, Essayah maalaili.
– Tämä skenaario ei saa tapahtua, ja siksi USA pitää sitoa vahvasti Euroopan rinnalle ja saada transatlanttinen yhteys toimimaan. Siinä tasavallan presidentti (Alexander) Stubb on toiminut ansiokkaasti sillanrakentajana, Essayah jatkoi.
Essayahia huolestuttaa EU:n vaatimaton rooli vallitsevassa maailmanpoliittisessa tilanteessa. Hän viittasi Ulkopoliittisen instituutin johtajan Hiski Haukkalan arvioon, jonka mukaan maailmanpolitiikan monenkeskinen sääntöpohjaisuus on murentumassa ja olemme siirtymässä saalistavien suurvaltojen aikakauteen.
– EU-maille jäisi tässä jälleen maksajan rooli heikkenevässä turvallisuusympäristössä. Olisimme taas "payer, not player", kuten EU:sta on niin monessa kriisissä todettu, Essayah sanoi.
Riskialttiita oppositiopuolueita
Essayah kantoi huolta myös Suomen sisäisistä näkemyseroista ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksissä. Rajalakiäänestykset osoittivat Essayahin mukaan eräiden oppositiopuolueiden olevan suorastaan riski Suomen turvallisuudelle.
– Kansalaisten kannattaa miettiä, voiko ensi kaudella hallituksessa istua puolueita kuten vihreät ja vasemmistoliitto, jotka olivat valmiita avaamaan itärajan hybridivaikuttamiselle, tai SDP:n kaltainen puolue, joka on ylintä johtoaan myöden jakautunut asiassa, Essayah moitti.
Elintarvikevienti kasvussa
Maa- ja metsätalousministeri Essayah käytti tilaisuutta hyväkseen kehuakseen pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen aikaansaannoksia elintarviketuotannon toimintaedellytysten parantamisessa.
Essayahin mukaan maa- ja metsätalousministeriössä on uudistettu elintarvikemarkkinalakia, jotta tuottajan asema ruokaketjussa paranee. Lisäksi on muun muassa panostettu ruokavientiin ja nostettu nuorten tuottajien aloitustukea.
Essayah painotti, että kotimainen ruoantuotanto on huoltovarmuuden ja turvallisuuspolitiikan ydintä, jonka kannattavuus on Suomelle elinehto.
– Tulostakin alkaa tulla: elintarvikevienti kasvoi kuusi prosenttia, teimme viime vuonna 20 prosenttia enemmän sukupolvenvaihdoksia ja investoinnit ovat myös piristyneet, samoin tuottajahinnat nousseet sekä lihassa että maidossa. Tämä on erittäin tervetullut suunnanmuutos, Essayah hehkutti.
Menosäästöt välttämättömiä
Suomen taloustilanteesta puhuessaan Essayah painotti, että syksyn budjettiriihessä on välttämätöntä etsiä menosäästöjä.
– Julkisia menojamme on pystyttävä painamaan alemmas, sillä niiden suhde bruttokansantuotteeseen on EU:n huippua, lähes 58 prosenttia. Naapurimaissa Ruotsissa ja Tanskassa ja koko EU:ssa keskimäärin selvitään alle 50 prosentilla, Essayah vertasi.
Juttua täydennetty 23.8.2025 kello 16.05.