Moni suomalainen sairastaa kroonista tulehduksellista suolistosairautta. Yksi heistä on Sanna Lönnfors, jonka elämässä sairaus on ollut läsnä parikymmentä vuotta. Nyt hän kertoo, miten sairaus aikoinaan todettiin ja miten se hänen elämäänsä nykyisin vaikuttaa.
Nyt vietetään IBD-viikkoa. Kirjainlyhenteellä tarkoitetaan tulehduksellisia suolistosairauksia ("inflammatory bowel disease") ja ne koskettavat monia suomalaisia.
Yksi heistä on Sanna Lönnfors, joka sairastaa Crohnin tautia. Se on toiseksi yleisin tulehduksellinen suolistosairaus, kertoo Terveyskirjasto Duodecim.
Sanna sai diagnoosin 18-vuotiaana. Hän on elänyt sairauden kanssa nyt parikymmentä vuotta. Sanna kertoo tarinansa Huomenta Suomessa. Haastattelun näet yltä!
Tauti tuli aikoinaan ilmi klassisilla oireilla. Sannalla oli vatsakipuja ja verenvuotoa.
– Verenvuoto oli oikeastaan se, josta tosissaan pelästyin, hän kertoo.
Oireilua tutkittiin vuoden verran lääkärissä. Abikeväänä hän sai diagnoosin.
– En ehkä silloin ymmärtänyt, että se oli loppuiän sairaus. Ajattelin, että nyt syödään lääkkeet, jotka määrättiin ja sitten se menee ohi.
Sanna Lönnfors ja erikoislääkäri Johanna Haapamäki (oik.)MTV
Chronin taudin vaikutukset valkenivat myöhemmin
Kun tuli aika miettiä ammatinvalinta-asioita ynnä muuta sellaista, Sannalle kirkastui, että Crohnin tauti vaikuttaisi siihen, millaista työtä hän voisi tehdä. Hän ymmärsi, että tauti vaikuttaisi moneen asiaan ja että siitä ei pääsisikään eroon.
Sairaus voi vaikuttaa monen elämän osa-alueeseen. Sannan kohdalla se on vaikuttanut eniten uravalintoihin.
– On täytynyt miettiä, mihin pystyy ja millaisia töitä voi tehdä.
Sanna lisää, että sairaus voi vaikuttaa myös sosiaaliseen elämään. Kaikissa kaverijutuissa ei välttämättä pysty käymään, samoin harrastuksia ja muita aktiviteetteja pitää miettiä.
Tulehduksellinen suolistosairaus voi vaikuttaa jopa perheenperustamishaaveisiin.
– Jos on tietynlaisia lääkityksiä tai oireita, täytyy nekin ottaa huomioon, Sanna kertoo.
Sanna kertoo, että asioita hankaloittaa tulehduksellisen suolistosairauden arvaamattomuus.
– Aamulla herätessä ei välttämättä tiedä, mihin päivä siitä menee. Tuleeko kipuja ja oireita? hän havainnollistaa.
Käytännössä sovitut menot voi olla pakko perua lyhyellä varoitusajalla. Se tuntuu ikävältä.
Jos ulosteessa on verta, kannattaa mennä lääkäriin.Shutterstock
Elämä on järjestynyt uomiinsa
Tällä hetkellä Crohnin tauti ei pääse niin paljon vaikuttamaan Sannan arkeen. Hän on voinut järjestää esimerkiksi työasiansa niin, että voi työskennellä kotoa käsin.
Näin ollen tulehduksellinen suolistosairaus ei pääse niin paljon vaikuttamaan asioihin, kun ei ole pakollisia menoja ja stressiä, että pitää pystyä olemaan tiettyyn aikaan jossain.
– Toki jos jotain menoja on, on hoidettava järjestelyt niin, että pääsee menemään.
Sannan sairautta hoidetaan niin, että hän käy kuuden viikon välein sairaalassa saamassa infuusion eli suoneen tiputetaan lääkitystä. Lisäksi hänellä on solunsalpaajalääkitys, jonka hän ottaa kotona.
Haapamäki kertoo, että tulehdukselliset suolistosairaudet ovat suolen sairauksia, joissa tuntemattomasta syystä kehittyy krooninen tulehdusreaktio suolen limakalvolle.
– Tyypillisesti ne aiheuttavat ripulioiretta. Usein veristä ripulia ja vatsakipuja. Koska nämä ovat kroonisia sairauksia, potilaat kärsivät niistä koko elämänsä.
Haapamäki kertoo, että sairaus on melko helppo todeta, jos sitä osataan epäillä. Aina näin ei ole.
– Usein nuorilla ihmisillä voi olla epämääräisiä vatsavaivoja, turvottelua ynnä muuta.
Epäilys tulehduksellisesta suolistosairaudesta ei välttämättä heti herää, mutta jos oireet ovat riittävän selkeät, voi tutkimuksiin Haapamäen mukaan päästä aika nopeastikin. Käytännössä tutkimuksena on paksusuolen tähystys.