Huomenta Suomi -ohjelmassa keskusteltiin suolistosairauksista.
Tänään 19. toukokuuta vietetään maailman IBD-päivää, jonka tarkoituksena on lisätä tietoisuutta tulehduksellisista suolistosairauksista. IBD on lyhenne englanninkielisistä sanoista inflammatory bowel diseases, ja se tarkoittaa suomennettuna tulehduksellisia suolistosairauksia.
Suomessa tulehduksellisia suolistosairauksia sairastaa 62 000 ihmistä. Tulehduksellisiin suolistosairauksiin kuuluvat esimerkiksi Crohnin tauti ja haavainen paksusuolen tulehdus.
– Vuosittain tehdään lähes 3 000 uutta diagnoosia, kertoo Ulla Suvanto, IBD ja muut suolistosairaudet ry:n toiminnanjohtaja Huomenta Suomessa.
Lue myös: Etooko tietty ruoka vatsataudin jälkeen? Tutkimus: Ruokamyrkytys muuttaa aivoja
Ei mitään yhtä selittävää syytä
IBD:n syntymekanismeja ei täysin tunneta. Näitä sairauksia esiintyy kuitenkin enimmäkseen länsimaissa, ja epäillään, että ympäristötekijöillä, kuten hygieniatasollamme ja ravitsemuksellamme, voi olla vaikutusta. Suvanto sanoo myös antioioottien käytön ja geneettisen alttiuden voivan vaikuttaa sairastumiseen.
– Ei ole mitään yhtä selittävää syytä, mistä se sitten johtuu, että vaikka yksi perheestä sairastuu, Suvanto sanoo lähetyksessä.
Lue myös: 10 syytä jatkuvalle vessassa ravaamiselle – miksi suolen toiminta vilkastuu?
Diagnoosi muutti Marin elämän
Kokemuspuhuja Mari Laine kertoo saaneensa diagnoosin jo kymmeniä vuosia sitten. Diagnoosi oli ensin haavainen paksusuolen tulehdus, mutta muutamaa vuotta myöhemmin diagnoosi tarkentui Crohnin taudiksi.
– Jos varhaisteini-ikäiseltä Marilta kysyttäisiin, niin kyllähän se muutti kaiken elämässä, ja tuntui siltä, että elämä päättyy tähän. Mutta kuten näkyy, ei se siihen päättynyt, ja tässä ollaan, Laine sanoi lähetyksessä.
Laine kertoo taudissa olevan ärhäkämpiä akuuttivaiheita ja rauhallisempia remissiovaiheita.
– Sairauden luontoon kuuluu se, että se on aika aaltoilevaa.
Lue myös: Tästä syövästä puhutaan usein oireettomana – lääkäri muistuttaa: "Oireita ei vain osata tulkita"
Tyypillisesti sairautta hoidetaan akuuttivaiheessa tehostetulla lääkehoidolla. Sairauden hoito on kuitenkin yksilöllistä, ja välillä akuuttivaihe voi vaatia jopa sairaalahoitoa.
Mari kokee pystyvänsä elämään normaalia täyttä elämää, johon kuuluu muun muassa töitä, opiskelua ja matkustelua.
Hänelle vaikeinta oli hyväksyä elämän muuttuminen.
– Sairaudesta on kuitenkin tullut niin luonteva osa arkea, että se ei tällä hetkellä vaikuta siihen, millaista elämää elän.
Lue myös: Ajattelun vinouma voi livahtaa mukaan lääkäriin: "Tavallinen arkiesimerkki on flunssa, johon halutaan antibioottia"
Oireet voivat olla hyvin moninaisia
Tyypillisiä IBD-oireita ovat esimerkiksi ripuli, uupumus ja vatsakivut. Pitkittynyt tai verinen ripuli on monelle syy mennä lääkäriin.
Suvanto sanoo Crohnin taudin oireiden olevan moninaisia, sillä tauti voi oireilla missä vain "suusta peräaukkoon". Crohnin taudin suuoireet ovat esimerkiksi aftoja tai haavaumia, ja siksi tauti voidaan huomata vaikkapa hammaslääkärissä.
– Oireilu voi olla hyvin moninaista, ja siksi sitä ei välttämättä tulkitse heti suolisto-oireeksi, Suvanto sanoo.
IBD-sairaudet ovat kroonisia, ja niihin ei ole parantavaa hoitoa. Niitä ei myöskään voida ennaltaehkäistä varmasti, koska tautien syitä ei tunneta täysin. Oireita voidaan kuitenkin hoitaa erilaisilla lääkityksillä, ja toisinaan oireet vaativat leikkaushoitoa. Suvannon mukaan IBD-diagnoosi saadaan yleensä 15–35-vuotiaana, mutta sairastua voi milloin vaan.
Mitä uskomuksia kokemusasiantuntija kumoaa suolistosairauksista? Miten sairautta seurataan sairaanhoidossa? Katso koko keskustelu yllä olevalta videolta.
Katso myös: Vessavaivojen syy kannattaa selvittää
9:33Keskustelemassa Terveystalon ravitsemusterapeutti Anette Palssa ja Mehiläisen gastroenterologisen kirurgian erikoislääkäri Sinikka Salmenkylä.