Kakkostyypin diabetes, valtimotauti, aivo- ja sydäninfarkti, rasvamaksa – kenties jopa suolistosyöpä. Suomalaismiehistä jo yli kolmasosa ja naisista yli neljäsosa potee salakavalaa aineenvaihdunnallista oireyhtymää, joka lisää riskiä vakaviin sairauksiin.
Metabolinen oireyhtymä on paljon puhuttu ja yleinen ongelma, jonka ainut silmiinpistävä merkki ja aiheuttaja on vyötärölihavuus – ja useimmiten myös ylipaino. Vyötärönympärys ei saisi miehillä ylittää 100 senttimetriä eikä naisilla 90 senttimetriä. Keskivartalolle kertyneet liikakilot tiedetään erityisen haitallisiksi ja vatsaonteloon kertynyt rasva ”perusläskiä” vaarallisemmaksi.
Yleislääkäri Toni Vänni Terveystalosta selittää, miksi. Vatsaonteloon kertyneeseen rasvaan kehittyy tulehdusreaktiota välittäviä sytokiineja. Sytokiinit ja muut rasvasolujen tuottamat aineet kulkeutuvat verisuoniston kautta aineenvaihdunnan kannalta tärkeään maksaan.
Tulehdussolut ja -välittäjäaineet vaikuttavat haitallisesti maksan toimintaan ja aiheuttavat esimerkiksi insuliiniresistenssiä eli insuliinin vaikutuksen heikentymistä kudoksissa. Insuliiniresistenssi rasittaa haimaa, joka lopulta ei jaksa tuottaa riittävästi insuliinia. Verensokeri alkaa hiljalleen nousta ja lopulta ihminen sairastuu kakkostyypin diabetekseen.
Kohonnut paastoverensokeri onkin yksi metabolisen oireyhtymän merkeistä vyötärölihavuuden lisäksi. Muita merkkejä ovat veren triglyseridien eli rasvojen määrän kohoaminen, hyvän HDL-kolesterolin määrän pieneminen sekä kohonnut verenpaine. Jos mainituista viidestä ehdosta kolme toteutuu, ihmisellä on metabolinen oireyhtymä.
