Kakkostyypin diabetes, valtimotauti, aivo- ja sydäninfarkti, rasvamaksa – kenties jopa suolistosyöpä. Suomalaismiehistä jo yli kolmasosa ja naisista yli neljäsosa potee salakavalaa aineenvaihdunnallista oireyhtymää, joka lisää riskiä vakaviin sairauksiin.
Metabolinen oireyhtymä on paljon puhuttu ja yleinen ongelma, jonka ainut silmiinpistävä merkki ja aiheuttaja on vyötärölihavuus – ja useimmiten myös ylipaino. Vyötärönympärys ei saisi miehillä ylittää 100 senttimetriä eikä naisilla 90 senttimetriä. Keskivartalolle kertyneet liikakilot tiedetään erityisen haitallisiksi ja vatsaonteloon kertynyt rasva ”perusläskiä” vaarallisemmaksi.
Yleislääkäri Toni Vänni Terveystalosta selittää, miksi. Vatsaonteloon kertyneeseen rasvaan kehittyy tulehdusreaktiota välittäviä sytokiineja. Sytokiinit ja muut rasvasolujen tuottamat aineet kulkeutuvat verisuoniston kautta aineenvaihdunnan kannalta tärkeään maksaan.
Tulehdussolut ja -välittäjäaineet vaikuttavat haitallisesti maksan toimintaan ja aiheuttavat esimerkiksi insuliiniresistenssiä eli insuliinin vaikutuksen heikentymistä kudoksissa. Insuliiniresistenssi rasittaa haimaa, joka lopulta ei jaksa tuottaa riittävästi insuliinia. Verensokeri alkaa hiljalleen nousta ja lopulta ihminen sairastuu kakkostyypin diabetekseen.
Kohonnut paastoverensokeri onkin yksi metabolisen oireyhtymän merkeistä vyötärölihavuuden lisäksi. Muita merkkejä ovat veren triglyseridien eli rasvojen määrän kohoaminen, hyvän HDL-kolesterolin määrän pieneminen sekä kohonnut verenpaine. Jos mainituista viidestä ehdosta kolme toteutuu, ihmisellä on metabolinen oireyhtymä.
Ylipainon lisääntyessä metabolinen oireyhtymä yleistyy myös lapsilla ja nuorilla. Kuvituskuva.Shutterstock
Metabolinen oireyhtymä lisääntyy niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa pääasiassa kahden elintasoon liittyvän syyn vuoksi:
– Syödään liikaa ja liikutaan liian vähän, Vänni toteaa.
Ongelma ei koske vain aikuisia vaan myös lapsia, varoittaa Potilaan Lääkärilehti. Ylipainon yleistyessä ja liikunnan vähentyessä metabolinen oireyhtymä yleistyy jo lapsilla ja nuorilla – joskin Vänni kertoo, että sairastuminen on harvinaista. Jo ennen aikuisikää voidaan havaita verenpaineen kohoamista sekä poikkeavia rasva- ja verensokeriarvoja. Elintapojen lisäksi oma osansa sairastumisriskissä on suolistomikrobeilla ja perimällä.
Nykyinen elämäntyyli ei auta metaboliseen oireyhtymään siinäkään mielessä, että stressi ja mielialan lasku lisäävät metabolista oireyhtymää aiheuttavia kerrannaisvaikutuksia. Ihmisten tulisi muistaa kohtuullisuus paitsi herkuttelussa myös harteilleen kasaamassa psyykkisessä taakassa. Kun ihminen voi henkisesti huonosti, esimerkiksi uni kärsii. Univaje nostaa verenpainetta, eikä väsyneenä jaksa tehdä terveellisiä ruokavalintoja tai panostaa liikuntaan.
Metabolinen oireyhtymä ei ole ongelma vain Suomessa vaan kaikissa korkean elintason maissa. Kun väestö vaurastuu esimerkiksi Kiinassa ja Intiassa, se samalla myös pulskistuu.
Onkin todennäköistä, että metabolinen oireyhtymä yleistyy tulevaisuudessa niin Suomessa kuin ulkomailla.
Mitä varhaisemmassa vaiheessa metabolinen oireyhtymä havaitaan ja ongelmaan puututaan, sitä parempia hoitotuloksia saadaan. Metabolista oireyhtymää potevalla on 2–3 kertaa suurempi sydän- ja verisuonisairauksien vaara kuin terveellä henkilöllä. Lopputulemana voi olla esimerkiksi aivo- tai sydäninfarkti.
Metabolinen oireyhtymä voi johtaa myös kakkostyypin diabetekseen, johon liittyy suuri lisäsairauksien ja elinmuutosten riski. Diabetes kohottaa sydän- ja verisuonisairauksien sekä tiettyjen syöpien riskiä.
Koska metaboliseen oireyhtymään liittyy usein myös rasvan kertyminen maksaan, voi tila johtaa maksan sairastumiseen, esimerkiksi rasvamaksaan.
Tutkimuksissa metabolinen oireyhtymä on yhdistetty myös kohonneeseen paksusuolen syövän riskiin. Vänni arvioi, että yhteys johtuu metabolisen oireyhtymän ja suolistosyöpien yhteisistä altistavista tekijöistä, kuten ylipainosta, alkoholinkäytöstä, tupakoinnista ja vähäisestä liikunnasta.
Sairauksien riski riippuu metabolisen oireyhtymän vaikeusasteesta. Mitä huonommalla tolalla verenpaine, rasva-arvot ja sokeriarvot ovat ja mitä enemmän ihmisellä on ylipainoa, sitä suurempi sairastumisriski. Alkoholin liikakäyttö ja tupakointi pahentavat ongelmia, sillä ne lisäävät sydänriskejä. Massiivisten riskien ihmisiä ei enää 50–60-vuotiaina työterveyslääkäri Vännin vastaanotolla näy, sillä he ovat joko menettäneet työkykynsä tai henkensä.
Merkittävin metabolisen oireyhtymän hoito ja ennaltaehkäisy on laihduttaminen ja painonhallinta.
– Jos paino pysyy normaalissa, niin MBO on epätodennäköinen, Vänni sanoo.
Liikakilojen karistaminen vähentää tehokkaasti metabolisen oireyhtymän kaikkia häiriöitä, kun rasvakudos vähenee vatsaontelosta ja rasvasta. Vyötärö kaventuu, minkä myötä verensokeri laskee, hyvä kolesteroli nousee, veren triglyseridi-arvot laskevat ja verenpaine alenee. Tarvittaessa metabolista oireyhtymää potevaa voidaan hoitaa lääkkeillä, kuten verenpaine- ja kolesterolilääkkeillä, mutta oireisiin auttavat lääkkeet eivät tehoa sairastumisen varsinaiseen syyhyn – siis keskivartalolihavuuteen.
Liikunta tukee painonhallintaa. Kuvituskuva.Shutterstock
Vänni suosittelee laihduttajia käyttämään apunaan ruokaympyrää. Tuoreiden kasvisten ja vihannesten osuutta tulisi lisätä ja ruoan energiapitoisuuteen kiinnittää huomiota. Kasvisruokavaliokaan ei ole terveellinen, jos ruoka tirisee rasvaa ja on täynnä suolaa. Jos ruokavalion koostaminen uudelleen tuntuu hankalalta, kannattaa apua pyytää ravitsemusterapeutilta.
Painonhallinnassa tulee lisäksi kiinnittää huomio siihen, että ihminen on psykofyysinen kokonaisuus.
– Kun nukkuu hyvin, syö järkevästi, rytmittää ruokailut, liikkuu vähäsen ja suhteuttaa työn ja vapaa-ajan, sillä pääsee jo pitkälle, Vänni muistuttaa.
Vaikka tekosyitä on helppo keksiä luistaakseen terveellisistä, kohtuullisista elämäntavoista, lopulta ihminen on itse vastuussa omasta toiminnastaan.
