Saitko videolle, kun joku aasi törttöili liikenteessä, mutta poliisi ei siltikään tee mitään? Tästä syystä kiistattomatkaan todisteet eivät aina johda toimenpiteisiin

0:46
Mersu-mies oli jyrätä Joonaksen Tampereella maanantaina 1. maaliskuuta, mutta näinköhän juttutuokiosta oli apua? Katso videolta, miten miesten keskustelussa kävi.

Erilaiset kojelauta- ja kypäräkamerat käyvät yhä yleisemmiksi. Osa liikenteessä kaltoinkohdelluksi tulleista tienkäyttäjistä toimittaa kameran kuvaamaa materiaalia poliisille esimerkiksi rikosilmoituksen liitteenä, mutta pettyy, kun kristallinkirkas video ei johdakaan seuraamuksiin vastapuolelle. Kysyimme poliisilta, miksi ei.

Uutisoimme aiemmin tällä viikolla tamperelaisesta Joonas Ollista, joka kertoi olleensa maanantaina vähällä jäädä polkupyörällään auton alle. Kyseessä on sama mies, jota haastattelimme myös viime kesänä hänen kuvaamistaan liikennevideoista, joihin myös Pyöräliitto reagoi.

Ollin MTV Uutisille alkuviikosta luovuttamalla videolla tumman Mercedes-Benzin kuljettaja ohittaa hänet vaarallisen läheltä, eikä seuraavissa liikennevaloissa tapahtuneen jututtamisen perusteella kokenut tehneensä mitään väärin.

Voit katsoa artikkelin yläpuolella olevalta videolta, mitä mieltä Olli oli Mersu-kuskin toiminnasta ja miten tämä reagoi syytöksiin.

Olli kertoi tehneensä tapauksesta rikosilmoituksen sekä toimittaneensa videon poliisille. Hän kuitenkin epäili, ettei virkavalta tule ryhtymään minkäänlaisiin toimenpiteisiin, koska niin on käynyt aina ennenkin.

– Esitutkinnat lopetetaan vähäisyysperusteella kategorisesti, hän toteaa.

Milloin rikosilmoitus kannattaa tehdä?

Poliisihallituksen poliisiylitarkastaja Hannu Kautto kertoo MTV Uutisille, että tilanteessa, jossa pyöräilijä on tullut moottoriajoneuvon kiilaamaksi, läheltä ohittamaksi tai muuten henkeä tai terveyttä vaarantavan menettelyn kohteeksi, on aiheellista tehdä rikosilmoitus. Myös mahdollinen video- tai kuvamateriaali kannattaa toimittaa poliisille.

– Esitutkinnan käynnistämisen tai aloitetun tutkinnan päättämisen osalta harkinta on hyvä jättää poliisille ja syyttäjälle, Kautto kertoo MTV Uutisille.

Hän korostaa, että turhia rikosilmoituksia ei tietenkään pidä tehdä, sillä se on aina pois poliisin rajallisista resursseista.

– Jos kyseessä on aito hengen tai terveyden vaarantamista koskeva tilanne, josta on vielä videomateriaalia todisteeksi, ilmoitus on syytä tehdä.

Poliisi harkitsee esitutkintalain perusteella tapauskohtaisesti, millaisiin toimenpiteisiin se ryhtyy ilmoituksen ja tilanteen johdosta vai ryhtyykö ollenkaan.

– Tilanteissa tehdään aina tapauskohtainen arvio muun muassa rikoksen vakavuuden ja näytön arvioinnin perusteella. On selvää, että kaikista vähäisemmistä rikkomuksista ei poliisin voimavarat millään riitä aloittamaan esitutkintaa. Kojelauta- ja kypäräkameroiden yleistyessä kuvamateriaalia tulisi varmasti sellainen määrä näistä lievemmistä rikkomuksista, että volyymi ylittäisi poliisin käsittelykyvyn, Kautto toteaa.

Kun kyse on hengen tai terveyden vaarantavista teoista tilanne on toinen; tällaiset teot priorisoidaan poliisin toiminnassa.

– Tapauskohtaisesti arvioidaan sitten se, mitä videolta on mahdollista havaita ja arvioida toteen näytetyksi sekä esimerkiksi se, onko tekijä mahdollista tunnistaa videolta.

Autoilijalla on erityinen huolellisuusvaade

Ottamatta kantaa Ollin tapaukseen, muistuttaa Kautto moottorikäyttöisillä ajoneuvoilla liikkuvien erityisestä huolellisuusvelvoitteesta, joka kohdistuu heikoimmassa asemassa oleviin tienkäyttäjiin.

– Tilanteissa joissa autoilija, ohittaa tai kohtaa muuten esimerkiksi polkupyöräilijän, on tälle asetettu erityinen huolellisuusvaade sen suhteen, ettei aiheuta pyöräilijälle vaaraa. Pyöräilijää ohitettaessa on annettava tälle turvallinen tila tiellä. Ohitettavan eteen ei myöskään saa palata ennen kuin se voi tapahtua ohitettavan kulkua vaarantamatta. Jos tämä ei ole mahdollista, on odotettava sopivaa tienkohtaa ennen ohitusta, hän kertoo yksiselitteisesti.

Kautto kuitenkin peräänkuuluttaa malttia ja sovinnollisuutta aivan kaikilta osapuolilta tien päällä.

– Sen lisäksi, että ollaan huolellisia, niin ollaan myös armollisia. Kaikille tapahtuu virheitä.

Kautto kertoo itsekin pyöräilevänsä melko paljon ja näkevänsä sekä tahallisia että tahattomia rikkomuksia liikenteessä niin autoilijoilta kuin pyöräilijöiltäkin.

– Toki kolarin sattuessa pyöräilijä on se, joka loukkaantuu tai kuolee. Tämän vuoksi autoilijalla on tuo erityinen huolellisuusvelvoite.

– Vastakkainasettelu ja omista oikeuksista järkähtämättä kiinni pitäminen eivät edistä kenenkään asiaa. Ehdottoman tuomittavaa on kenenkään osapuolen ryhtyä "kouluttamaan" omasta mielestään väärin toimijaa. Lainvastainen suorituskaan ei oikeuta ajamaan siten, että toiselle aiheutuu vaaraa. Virheisiin puuttuminen on poliisin tehtävä, Kautto korostaa.

Poliisiylitarkastaja toivoo, että tulevasta pyöräilykesästä tulee sovinnollinen.

– Pyöräilyn lisääminen on ylipäätään tavoite, joten meidän kaikkien on yhdessä huolehdittava siitä, että se on jatkossakin turvallista. Poliisi tulee edistämään tämän tavoitteen saavuttamista omalla valvonnallaan, Kautto lupaa.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja