Esimerkiksi tajuttomaksi menneen kuljettajan hengitysteiden avaaminen voi pelastaa hengen.
Tieltä suistuminen on Suomessa yleisin vakavaan loukkaantumiseen tai kuolemaan johtava auto-onnettomuustilanne.
Näissä tilanteissa tapahtuu herkimmin myös sivullisten virhearvioita: ei pysähdytä tai soiteta apua, sillä ajatellaan, että joku muu on jo pysähtynyt, apua on jo tulossa tai tilanne on jo ohi.
– Joskus sitten voi käydä niin, että autosta löytyy vahingoittunut tai jopa menehtynyt ihminen, kertoo Poliisihallituksen poliisitarkastaja Heikki Kallio.
– Kun viranomainen on käynyt paikalla, siitä on yleensä merkkinä poliisin laittama poliisinauha, joka näkyy jo kauas ja kertoo muille tielläliikkujille, että asia on hoidossa ja ajoneuvo odottaa enää vain poisvientiä.
Toinen melko yleinen vakaviin loukkaantumisiin tai kuolemiin johtava auto-onnettomuustilanne on vastaantulevaa autoa päin ajaminen.
Näissä tilanteissa osallisia on enemmän ja sivulliset silminnäkijät osaavat Kallion mukaan hoitaa tilanteet paremmin.
Muista hätävilkut ja varoituskolmio
Kallio muistuttaa, että Suomen tieliikennelaki edellyttää tienkäyttäjää jäämään liikenneonnettomuuspaikalle sekä kykynsä mukaan avustamaan loukkaantuneita.
Matkaa saa jatkaa ainoastaan silloin, jos tilanne on ilmiselvästi jo hoidossa.
Pelastusopiston koulutuspäällikkö Pekka Lindholm arvioi, että suomalaisten tietoisuus siitä, miten onnettomuustilanteissa tulisi toimia, on kasvanut – ja kasvaa edelleen.
Pelastustoimen lisäksi esimerkiksi Hätäkeskuslaitos on valistanut kansalaisia asiasta.
Lue lisää: Tutkimus: Suomalaiset ajavat ylinopeutta selvästi enemmän kuin eurooppalaiset
Lindholm muistuttaa, että onnettomuuspaikalla tulee aina ottaa huomioon myös oma ja muiden turvallisuus.
Jos saapuu paikalle autolla, tulisi tehdä itsensä ja tilanne näkyväksi käyttämällä ajoneuvon hätävilkkuja ja laittamalla varoituskolmio riittävän etäisyyden päähän onnettomuudesta.
Nopealla avun antamisella voi olla erittäin suuri merkitys.
– Jos kuljettaja on mennyt tajuttomaksi ja vaikkapa nojaa rattiin, hengitysteiden avaaminen voi olla hengen pelastava hätäensiaputoimenpide.
Myös virran sammuttaminen ajoneuvosta ja siten syttymisvaaran estäminen on tärkeä teko. Jos ajoneuvo on jo tulessa ja sisällä oleva henkilö on turvallista tai mahdollista siirtää äkkiä ulos, tälläkin teolla on kiire.
Pysähdy auttamaan, älä kuvaamaan
Onnettomuuspaikoilla kuvaaminen on yleistynyt, minkä seurauksena muun muassa Pelastustoimi on tehnyt erilaisia "pysähdy auttamaan, älä kuvaamaan" -kampanjoita, kertoo Lindholm.
– Varsinkin autosta kuvaamalla altistaa itsensä ja muut lisäonnettomuuksille, kun keskittyminen varsinaiseen tehtävään eli ajoneuvon turvalliseen kuljettamiseen herpaantuu. Onnettomuuspaikoilla on usein myös poikkeavia liikennejärjestelyjä. Voi olla ajokaistaa suljettuna tai liikenne osittain pysähdyksissä, mikä myöskin lisää uusien onnettomuuksien riskiä.
Lindholm nostaa esille myös inhimillisen näkökulman: onko tilanne sellainen, jossa haluaisi itseään tai läheisiään kuvattavan?
Lue lisää: Laita puhelin pois liikenteessä – tämä onnettomuus kertoo karua kieltä
Poliisihallituksen Kallio muistuttaa, että onnettomuudesta otettujen kuvien tai videoiden netissä jakaminen tai muu levittäminen saattaa täyttää yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen -rikoksen tunnusmerkit ja voi johtaa jopa tuomioon.
Vakavat auto-onnettomuudet ovat vähentyneet
Pelastustoimella oli viime vuonna yhteensä noin 12 000 tieliikenneonnettomuustehtävää. Näistä 456 oli sellaisia, joissa tapahtui vähintään yksi vakava loukkaantuminen, kertoo Lindholm.
Tieliikenneonnettomuudet ovat vähentyneet jo pitkään.
– Kun katsotaan kaikkia tieliikenneonnettomuustehtäviä, niissä korostuvat talvikuukaudet ja liian suuri tilannenopeus.
Kallio puolestaan kertoo, että myös kuolemaan johtavat tieliikenneonnettomuudet ovat olleet laskussa.
Vuodesta 2022 niitä on ollut vuosittain alle 200. Luvussa eivät ole mukana sairauskohtaukset.
Kallio arvioi, että vakavien auto-onnettomuuksien vähenemisen taustalla on useita syitä, kuten autokannan uudistuminen.
Autot ovat muuttuneet entistä turvallisemmiksi. Myös poliisin tekemä liikennevalvonta on tehostunut ja ensihoito kehittynyt eli ihmiset saavat avun entistä nopeammin.
Lisäksi ihmisten asenteet ovat muuttuneet turvallisuushakuisemmiksi.
Kallion mielestä Suomessa olisi hyvä ottaa mallia Ruotsin ja Norjan turvallisuusratkaisuista.
– Siellä on otettu teiden varsilta tolppia ja puita pois, jolloin jos auto ajautuu ulos, se ei ainakaan törmää mihinkään kiinteään esteeseen.
Siellä on myös enemmän keskikaiteita ajosuuntien välissä.
Hän kertoo, että Suomessa suuressa osassa kuolemaan johtavista auto-onnettomuuksista on ajettu ylinopeutta.
Monesti tilanteisiin on liittynyt myös päihteidenkäyttöä.
Hän huomauttaa, että suurin osa kuolemaan johtavista auto-onnettomuuksista tapahtuu päivänvalossa ja kuivalla tiellä, vaikka hurjimmat lumimyräkät aiheuttavat yksittäisiä piikkejä.
Viime vuonna noin joka viides menehtynyt henkilöauton kuljettaja oli alle 25-vuotias – ja useimmiten mies.
– Nuorten miesten ongelmia ovat riskinotto ja näyttämisenhalu. He ovat yliedustettuna myös muissa rikostilastoissa, kuten kovissa ylinopeuksissa.
Myös yli 75-vuotiaat korostuvat liikenneonnettomuuksissa kuolleissa kuljettajissa, vaikka luvuissa eivät ole mukana sairauskohtaukset.
Tämä voi Kallion mukaan liittyä yleiseen haurauteen, sillä nuoremmat selviävät vakavista vammoista ikääntyneitä todennäköisemmin.