Tamperelaisen Joonaksen provosoivat pyöräilyvideot herättävät raivoa somessa – "Jos ei voi töötätä, täytyy huutaa"

0:49
Tamperelainen Joonas Olli on joutunut myrskyn silmään julkaisemistaan pyöräilyvideoista – nämä hyvällä asialla tehdyt videonpätkät ovat saaneet sosiaalisen median tuohtumaan

Tamperelaisen Joonas Ollin Twitterissä julkaisemat videot kaupungin hankalista risteyksistä ja väistämisvelvollisuuden laiminlyönneistä autoilijoista ovat aiheuttaneet myrskyntää sosiaalisessa mediassa.

Hervannassa asuva Olli kertoo kauppamatkakseen puolitoista kilometriä. Hänen mukaansa keskimäärin joka matkalla joku autoilija kääntyy jostakin tilanteesta väärin. Hän kertoo MTV Uutisille, että alkoi julkaista materiaalia riskaabeleista liikennejärjestelyistä, jotta asiaan kiinnitettäisiin huomiota.

– Jossain vaiheessa se rupeaa ärsyttämään, kun joudut varmistelemaan, että noudattaako väistämisvelvollisen ajoneuvon kuljettaja velvollisuuttaan, hän toteaa.

Haluaa havainnollistaa vaaranpaikkoja

Olli kertoo hankkineensa kameran tallentaakseen vaarallisia kiertoliittymiä ja risteysratkaisuja. Havainnollistaakseen tapahtumia hän ajaa tarkoituksella lähemmäs tilannetta, vaikka näkisi jo kauempaa, ettei auto aio noudattaa väistämisvelvoitetaan.

Silti joissain tilanteissa hän on myön ihan oikeasti menettänyt hermonsa, kun autoilija ei ole tuntunut huomaavan virhettään.

Ollin mukaan ilman asiayhteyttä videoista voi saada väärän kuvan tapahtumista. Ne voivat näyttää siltä, että Olli ehdoin tahdoin ajaisi väistämisvelvollisen auton eteen vain siksi, että hänellä on siihen oikeus.

– Videolta voi välittyä kuva, että pää kolmantena jalkana paahdan siihen, vaikka minulla on katsekontakti ja olen kokoajan valmis luopumaan ajoreitistä. Tietystikään itseään ei kannata teloa, hän sanoo.

Kun ei voi töötätä, täytyy huutaa

Koska pyörällä ei voi töötätä, hän kertoo huutaneensa virheen tehneille autoilijoille joskus havahduttaakseen kuljettajan.

– Se voi myös näyttää ja kuulostaa aggressivisesta. Jos en viesti virheellisestä ajosuoritteesta, miten se paranisi, hän kysyy.

Ollin videot ovat johtaneet myös vilkkaaseen keskusteluun sosiaalisessa mediassa. Kommenteissa myös Olli saa palautetta, josta osan hän sanoo menneen ihon alle.

– Ei tämä tervettä keskustelua ole millään mittarilla, hän sanoo.

– Siitä ei käydä laajempaa keskustelua, että autot havainnoivat huonosti pyörätiet, vaikka kuolintapauksia sattuu toisinaan. Ilmeisesti keskustelun herättäminen vaatii kärkevästi havainnollistavaa materiaalia, hän toteaa.

Saako pyörällä kulkea lujaa?

Ongelmallisinta Joonas Ollin mielestä on se, että ainakaan miehen kotikaupungissa Tampereella liikenneinfrastruktuuri ei kannusta väistämisvelvollista ajoneuvoa hidastamaan vauhtiaan tai tarkkailemaan kevyttä liikennettä. Risteyksiä rakennetaan niin, että vauhtiaan hidastaa pikemminkin väistettävä, ei väistäjä.

– Viime viikolla julkaistiin Liikenneturvan kysely, jonka mukaan 20 prosenttia autoilijoista ei tiedä, että kiertoliikenteestä poistuessa pitää väistää pyöräilijää. Entä kuinka moni heistä lopulta katsoo pyörätielle, hän pohtii.

Vaaranpaikkoja ovat hänen mukaansa tilanteet, joissa kuljettajat eivät väistämismerkeistä, kiertoliittymistä tai parkkipaikoilta tullessaan tarkista oikealta, onko sieltä tulossa pyöräilijää. 

Hänen mukaansa liikennekulttuuri ei hyväksy sitä, että polkupyörä kulkisi lujaa.

– Ettei saisi suoralla mennä lujempaa kuin kahtakymppiä. Ei kaikkien pyöräteiden tarvitse olla nopeita, mutta pitäää olla nopeita reittejä, jotta pyöräily olisi kilpailukykyinen vaihtoehto kulkea paikasta toiseen.

Haluaisi pyöräilyn yleistyvän

Olli toivoo, että pyöräily yleistyisi tekemällä liikenneinfrastruktuurista pyöräilijöille sujuvaa ja turvallista. Se voisi tuoda hyötyjä niin ympäristölle, terveydelle kuin taloudellekin. 

– En sano pyörän olevan ainoa liikkumismuoto, mutta kokonaiskuvassa olisi hyödyllistä, että mahdollisimman moni liikkuiksi pyörällä, hän toteaa. 

Ollista tilanteessa näkyy jäänteitä isoimman oikeudesta. Hän uskoo, että jos väistämisvelvolliset autot eivät väistäisi muita autoja, asia otettaisiin ratkaistavaksi matalammalla kynnyksellä.

Hänestä pyöräilyä ei nähdä yhtä aitona liikennemuotona kuin vaikka henkilöautoilua.

– Pyöräily nähdään enemmän harrastuksena kuin tosiasiallisena liikennemuotona. Ajatellaan, että pyörällä pyöräillään huvikseen, hän toteaa.

Liikennejärjestelyt lisäävät jännitteitä

Ollin mielestä keskustelu eri liikennevälineistä saattaa tulehtua juuri siksi, että liikennejärjestelyt eivät toimi riittävän hyvin ja aiheuttavat siksi jännitteitä eri liikkumismuotojen välille.

Kun jalankulkijat ja pyöräilijät laitetaan samalle väylälle, jalankulkijat saattavat kokea pyöräilijät tyhjästä ohi suhahtavina hulluina kaahareina. Autoilijoille taas näkyvät liikenneratkaisut, joissa pyöräilijät tulevat vaikeasti havaittavista kulmista.

– Siksi pitäisi olla selkeä ja turvallinen infra ja mahdollisimman vähän keskinäisiä kohtaamisia, Olli ajattelee.

Pitääkö kolahtaa, että puututaan?

Ollin mielestä myös poliisin tulisi suhtautua liikennesääntöjen rikkomiseen vakavammin ja sekä valvoa että rangaista väistämisvelvollisuteen liittyviä virheitä.

– Muuttuuko liikennekulttuuri koskaan, jos pitää kolahtaa, että puututaan, tamperelainen kysyy.

Olli korostaa pyörällä kulkemisen vaativan valppautta ja sitä, että vauhdissa on pidettävä järki mukana.

– Joka risteykseen tullessa minulla on kädet jarrulla, hän toteaa.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja