Ruokatunnit ja eritelisät – näin kävi hallituksen "historialliselle" uudistukselle

Petteri Orpon (kok.) hallitus mahdollisti tammikuun 2025 alusta alkaen paikallisen sopimisen myös työnantajaliittoihin kuulumattomille yrityksille. Sopimisen on tapahduttava alan työehtosopimuksessa määriteltyjen mahdollisuuksien puitteissa.

Mistä työpaikoilla on sovittu?

Uuden lain myötä on Erikssonin mukaan tehty sopimuksia esimerkiksi työajan järjestämisestä.

Työpaikoilla on tehty yhdessä päätöksiä työvuorojen pidentämisestä ja sen kompensoimisesta pidemmillä vapailla. Myös työaikapankkijärjestelyistä on sovittu. 

Joissakin teollisuusyrityksissä on sovittu loppiaisen tai vapun kaltaisia arkivapaita työpäiviksi, jolloin tuotantolinjoja ei ole tarvinnut pysäyttää päiväksi. Vastineeksi työntekijät ovat voineet saada pidennetyn viikonlopun.

Merkittävästi palkkoihin vaikuttavia sopimuksia ei ole tehty lähes lainkaan.

Siivousalalla on sovittu eritelisästä, joka on määritelty alan työehtosopimuksessa. Eritelisää maksetaan sisätiloissa olevien ulosteiden, oksennuksen tai veren siivoamisesta.

Kaupoissa on tehty sopimuksia siitä, ettei erillistä ruokatuntia ole pakko pitää. 

Aterian voi syödä työnteon lomassa ja lopettaa työvuoron vastaavasti aiemmin. K-kauppiasliiton järjestöpäällikkö Mikko Ahtola kertoo, että ainakin jotkut K-kaupat ovat lakimuutoksen jälkeen tarttuneet tähän mahdollisuuteen.

"Kestääkö tämä yhteiskunta sekasorron?"

Suomalaisessa politiikassa paikallinen sopiminen on pitkäaikainen kuuma peruna. Orpon hallituksen uudistusta kannatettiin ja puolustettiin intohimoisesti.

Esimerkiksi työministeri Arto Satonen (kok.) kutsui eduskunnassa uudistusta historialliseksi ja erittäin merkittäväksi. 

Kansanedustaja Niina Malm (sd.) taas kysyi, haluaako hallitus avata "hallitsemattomat työelämän sysimustat markkinat" ja kestääkö yhteiskunta "sekasorron", joka lakimuutoksesta syntyy.

Vasemmistopuolueet ja palkansaajajärjestöt pelkäävät uudistuksen vievän yrityksiltä kannusteita kuulua työnantajaliittoihin. 

Tämä voisi rapauttaa työehtosopimusten yleissitovuutta, jonka varaan suomalaiset työmarkkinat ovat laajasti rakentuneet.

Utopistinen arvio uusista työpaikoista

Suomen Yrittäjät (SY) on kampanjoinut paikallisen sopimisen puolesta voimakkaasti.

Vuonna 2020 se arvioi, että jos järjestäytymättömät yritykset saisivat sopia työehtosopimuksen sallimista asioista paikallisesti, pieniin ja keskisuuriin yrityksiin syntyisi vähintään 15 000 uutta työpaikkaa.

Kun lakimuutoksen jälkeen vuonna 2025 sopimuksia teki vain 77 yritystä, on selvää, että viisinumeroinen työllisyysvaikutus on tässä vaiheessa utopiaa.

SY:n toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen huomauttaa talouden suhdannetilanteen olevan nyt huono. Ukrainassa on sota ja Suomen itäraja kiinni.

– Taloudestamme puuttuu kasvua. Työllisyysvaikutuksia kannattaa ruveta arvioimaan sitten, kun saamme toivon mukaan talouden vähän parempaan tilanteeseen ja kasvuun.

Pentikäinen sanoo olevansa varsin tyytyväinen siihen, miten uudistus on käytännössä vaikuttanut.

– Tässä on kysymys uuden sopimisen kulttuurin rakentumista yrityksiin. Se vie aina oman aikansa.

• 23.2.17:42
  Työelämä

  Ulkomaalaistaustaisten työttömyysaste jo 20 prosenttia – maahanmuutto merkittävä tekijä Suomen työttömyydessä
• 13.2.14:09
  Valtakunnansovittelija

  MTV:n tiedot: Hän on nousemassa uudeksi valtakunnansovittelijaksi
• 12.2.07:45
  Opiskelu

  Korkeakouluharjoittelun saaminen on nyt niin vaikeaa, että Tiitus suoritti sen koulun penkillä
• 11.2.18:30
  Valtakunnansovittelija

  Valtakunnansovittelijan kausi päättyy elokuussa, mutta uutta valitaan jo nyt
• 2.2.02:00
  Hyvinvointialue

  Keva: Kuntien ja hyvinvointialueiden työvoimapula helpottamassa, mutta kaikki ei ole aivan ruusuista
• Lataa lisää