Riitan (nimi muutettu) 16-vuotias poika on mukana pääkaupunkiseudulla toimivassa nuorisojengissä. Riitta tietää, että Suomessa on jo useampia nuorisojengejä ja hänen mielestään viranomaiset puhuvat jengeistä liian kaunistellen. Riitan mukaan nuorisoporukat myyvät huumeita ja tekevät rikoksia, eikä poliisi ole perillä läheskään kaikesta.
Riitan poikaa kiusattiin rajusti alakoulusta lähtien. Perhe yritti saada pojalle apua, myös mielenterveysongelmiin, mutta apua oli vaikea saada. 14-vuotiaana poika alkoi pyöriä väkivaltaa ihannoivassa jengissä.
– Pojallani on hyvin rankka kiusaamistausta lapsuudesta lähtien. Hän on hyvin sosiaalinen, mutta hän koki, ettei kuulu mihinkään. Sitten hän löysi tällaisen jengin, ja tässä porukassa hän on saanut hyväksyntää. Siitä kaikki alkoi, Riitta kertoo.
Lue myös: Ryöstelevät nuorisojengit aiheuttivat päänvaivaa Espoossa – näin nuoret saatiin kuriin
Jengiin kuuluminen selvisi poliisin kautta
Poika oli aloittanut yläkoulun, kun jengin kanssa pyöriminen alkoi. Koulunkäynti rupesi kärsimään ja päihteet – alkoholi ja huumeet – astuivat kuvioon.
– Lopulta poikani sijoitettiin asumaan kodin ulkopuolelle, kun päihteiden käyttö paheni ja rikosten teko alkoi. Koulunkäynti oli katkolla ja hän oli usein hatkoilla.
Poika on nyt 16-vuotias, mutta hänen peruskoulunsa on yhä kesken. Äidille pojan jengiin kuuluminen selvisi virkavallan kautta. Nyt poika on ehtinyt olla jo useassa sijaishuoltopaikassa.
– Ensimmäiset tiedot jengistä sain poliisilta. Kun rikoksia alkoi tapahtua, poliisilta tuli yhteydenottoja. Sitä kautta selvisi, että poikani kuuluu pääkaupunkiseudulla toimivaan maahanmuuttajataustaiseen jengiin, äiti kertoo.
Lue myös: Miksi maahanmuuttajanuoret ajautuvat jengeihin? – Asiantuntija listaa syyt
Todistanut vierestä puukotuksia
Riitta tietää, että hänen poikansa on syyllistynyt huumeiden käyttö- ja myyntirikoksiin sekä ryöstöihin. Poliisitutkinnassa on tällä hetkellä useampia tapauksia, joissa Riitan poika on ollut mukana.
– Häntä ei ole vielä tuomittu mistään rikoksesta, mutta nuorisorikosten selvittelyt kestävät todella kauan. Suurin osa tutkinnoista on vielä kesken. Hatkareissut ovat myös siirtäneet käräjäoikeuden istuntoja.
Riitta pelkää valtavasti poikansa hengen, turvallisuuden ja tulevaisuuden puolesta.
– Olen aika varma, että hän joutuu vielä vankilaan. On vain ajan kysymys, milloin se tapahtuu.
Riitta tietää, että nuoret kantavat nykyään yhä enenevissä määrin teräaseita mukanaan. Sellaisia on löydetty myös hänen pojaltaan.
– Näillä jengiläisillä on mukanaan kättä pidempää, kuten puukkoja, veitsiä ja viidakkoveitsiä. Tiedän, että osalla on ollut aseitakin. Poikani on nähnyt vierestä puukotuksia.
Lue myös: Tällaisiin vaaroihin nuoret joutuvat Helsingin yössä – puukkouhkailuja, velanperintää ja kostokierteitä: "Tästä on tulossa Amerikka"
Marjon poika pahoinpideltiin keskellä päivää Kirkkonummella – väkivaltaiset nuorisoporukat herättävät huolta: "Teräaseita on aika monella mukana"
Väkivallan ihannoinnista ei puhuta riittävästi
Riitan mukaan on hyvä, että poliisi on viimein myöntänyt ääneen sen, että Suomeen on muodostunut nuorten väkivaltaisia jengejä. Hän on äitinä huolissaan siitä, että aiheesta ei puhuta tarpeeksi paljon eikä nuorten väkivallan ihannointiin puututa riittävän voimakkaasti.
– Asiaa kaunistellaan ja tuntuu, että vieläkään ei ymmärretä miten vakavasta asiasta puhutaan. Tiedän itse, että näitä nuorten jengejä on ollut ainakin kaksi vuotta. Niillä on nimet ja oma hierarkiansa. He liikkuvat yleensä porukassa. Jengeissä nuorimmat ovat vasta 13-vuotiaita ja mukana on myös 20–30-vuotiaita ihmisiä. Jengeillä on myös yhteyksiä järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Maahanmuuttajat ovat näissä porukoissa vahvasti edustettuina.
– Rikoksia tapahtuu jengien välillä, mutta niiden uhreiksi on joutunut myös sivullisia. Nämä nuoret eivät tarvitse perustetta väkivallan käytölle. Ryöstöissä väkivalta kohdistuu usein täysin ulkopuolisiin. Lisäksi jengiläisillä on omia välienselvittelyjään. Jos joku on puhunut jotakin väärää, se riittää perusteeksi väkivallalle.
Riitalla on onneksi yhä avoimet välit poikansa kanssa. Poika kertoo äidilleen rikoksista, joita hän on nähnyt, mutta poika ei puhu tekijöistä nimillä.
– Pelko ohjaa nuorten toimintaa eivätkä he halua hirveästi puhua teoista eivätkä etenkään kenenkään nimistä. Mutta monelle nuorelle perhe on kaikesta huolimatta tärkeä, kuten myös minun pojalleni. Sen takia hän tunnustaa minulle myös omia tekojaan.
Lue myös: Poliisiylijohtaja MTV:lle: Suomeen on syntymässä nuorten katujengejä, viitteitä alle kymmenestä ryhmästä – "Meillä on multietnisiä jengejä"
Rikosylikomisario nuorisorikollisjengeistä: "Olemme todella vahvasti Tanskan ja Ruotsin tiellä" – tällainen on rikollisjengi Mantaqan
Ulkoiset merkit pitäisi herättää vanhempien huomion
Riitta on keskustellut useasti poliisin kanssa pojastaan. Äiti tietää, että tutkintoja hänen poikansa teoista on meneillään.
Riitta ei tunne muiden jengeissä mukana olevien nuorten vanhempia, mutta hän arvelee, että monien vanhempien täytyy tietää edes jollain tasolla lastensa teoista.
– Jos perhe on vähävarainen ja lapsella alkaa olla yhtäkkiä merkkivaatteita, merkkilaukkuja, puhelimia ja elektroniikkaa, niin kyllähän vanhempien on tiedettävä ja tajuttava, että niitä ei ole rehellisin keinoin hankittu.
Riitan mukaan huumeet ovat ainakin bisnesmielessä isossa roolissa nuortenkin jengeissä.
– Osa heistä käyttää huumeita ja osa ei käytä itse lainkaan, mutta tienaa rahaa aineilla.
Nuorten jengejä on alkanut muodostua erityisesti pääkaupunkiseudulle, mutta Riitan tietojen mukaan ryhmät ovat pyrkineet levittäytymään myös Pohjois-Suomeen.
– Näitä ryhmiä syntyy varmasti eri alueilla. On vanhoja ja uusia ystäviä, ja kootaan porukkaa. Kun mukaan tulee joku vanhempi henkilö, joka lupailee nuorille merkkivaatteita ja rahaa, houkutus liittyä mukaan on suuri.
Lue myös: "Ei me olla enää Ruotsin tiellä, vaan me ollaan jo siellä", eikä ennaltaehkäisevät toimet enää auta jengiytymiseen – näin aggredi-menetelmällä tuetaan väkivaltarikosten tekijöitä
Parempia mielenterveyspalveluja
Riitta toivoo, että yhteiskunnassa herättäisiin nyt vahvasti hoitamaan nuorten asioita. Hän peräänkuuluttaa erityisesti parempia mielenterveys- ja päihdepalveluja.
– Nuorten mielenterveyspalvelut eivät toimi tällä hetkellä. Pitäisi myös tiedostaa, että nuorten päihteidenkäyttö on todella yleistä. Keinoja puuttua päihteidenkäyttöön ei ole tarpeeksi. Lastensuojelulla tai poliisilla ei ole resursseja riittävästi. Lisäksi ennaltaehkäisevään työhön olisi panostettava, hän luettelee.
Riitta toivoisi, että lastensuojelulaki mahdollistaisi nuorten paremman suojelun.
– Laitosten pitäisi olla suljetumpia, jotta nuoret eivät pääsisi hatkaamaan ja tekemään rikoksia. Mielestäni suljettujen paikkojen määrää tulisi lisätä. Kun puhutaan lastensuojelusta, meidän pitäisi oikeasti pystyä suojelemaan lapsiamme.
– Kun vanhempana hakee apua lapselleen eikä sitä saa, niin nuori hankkii itse apua päihteistä ja ystäväporukasta. Tässä on lopputulos.
Lue myös: Millaisia ovat nuorisojengeihin liittyvien taustat: "Joillekin jengit ovat tapa selvitä yhteiskunnasta haasteista"
Iso työ muuttaa ajatusmaailmaa
Riitan poika on tällä hetkellä suljetussa laitoksessa erityisen huolenpidon jaksolla. EHO-jakson tarkoitus on pysäyttää lapsen vakavasti vahingollinen käyttäytyminen.
– EHO on ainoa Suomen lainsäädännön mahdollistava keino, jolla nuorta voidaan pitää 1–3 kuukautta laitokseen suljettuna ja turvassa. Tilanne on hyvin haastava myös nuorelle, kun tilanne pysähtyy. Ajatusmaailman muuttaminen kuukaudessa tai parissa on aivan valtava työ.
Riitta olisi toivonut, että hänen poikansa olisi päässyt erityisen huolenpidon jaksolle jo paljon aikaisemmin.
– Nyt häntä epäillään sen verran vakavista rikoksista, että viimein hänet saatiin sinne. Olemme vasta alkumetreillä ja nähtäväksi jää, kuinka hänen käy. Poikani tietää, että en hyväksy hänen tekojaan, mutta äitinä olen häntä tukemassa.
Riitan mukaan pelkkä puhe ei enää riitä hänen poikansa kohdalla.
– Runsaan kahden vuoden aikana on tapahtunut niin paljon, että vaatisi varmasti vuosien terapeuttisen työn, jotta poika pääsisi eroon jengeistä ja kiinni normaalielämään. Toivoisin hänelle hyvää ja mahdollisimman huoletonta tulevaisuutta, mutta tällä hetkellä tilanne ei näytä hyvältä.