Poliisiylijohtaja kertoi MTV:n Uutisextrassa rikollisjengeistä, joita Suomessa on alle kymmenen. Fenixin toiminnanjohtajan Ujuni Ahmedin mukaan tilanteesta on tiedetty jo aikaisemmin. Nyt asiaan pitää löytää ratkaisu.
Poliisin tieto uusista nuorisojengeistä ei yllätä maahanmuuttotaustaisten suomalaisten asioissa konsultoivan Fenix Helsingin toiminnanjohtaja Ujuni Ahmedia.
– Olemme käyneet asian tiimoilta keskustelun jo viime vuonna. Hyvä, että asiasta puhutaan, jotta löydämme ratkaisuja ongelmille.
Ahmed muistuttaa, että maahanmuuttajataustaiset nuoret ovat vain pieni osa jengeissä liikkuvista nuorista.
– Jengit ovat nuorille tapa selvitä suomalaisesta yhteiskunnasta sen haasteiden kanssa. Syrjäytyminen ja näköalattomuus ovat isoja syitä erityisesti maahanmuuttajataustaisilla.
Toinen huolestuttava asia Ahmedin mukaan on vanhempien hiljentyminen.
– Vanhemmat eivät osaa hakea apua nuorelle, sillä luottamuspula on viranomaisten suuntaan ja saattavat pelätä viranomaisia. Vanhemmat eivät välttämättä ole kotoutuneet ja he eivät aina tunne suomalaista järjestelmää.
Ahmed haluaa muistuttaa, että nuorista keskusteltaessa olisikin tärkeää huomioida myös vanhemmat. Vanhempien kotouttamattomuus saattaa heijastua myös lapseen ja nuoreen.
– Jos vanhemmat ovat kasvaneet jossakin toisessa maassa ja kulttuurissa, nuori ei saa välttämättä olla nuori suomalaisessa yhteiskunnassa. Hän on ehkä joutunut olemaan vanhemmilleen tulkki, hän on joutunut selviytymään koulussa yksin, eikä välttämättä ole saanut perheeltä tukea kouluun.
Koulu, viranomaiset ja sosiaalitoimi eivät myöskään välttämättä tunnista paineita, joita maahanmuuttajataustainen nuori kokee luodessaan omaa identiteettiään.
– He eivät välttämättä ymmärrä identiteettikonfliktia, jota nuori käy läpi. Jos nuoren identiteetit kotona, koulussa ja ystävien kesken eivät kohtaa, hän tarvitsee tukea yhteiskunnalta näiden roolien yhteensovittamiseen.
– Silloin vaihtoehdot voivat olla rajalliset ja nuori voi hakeutua piireihin, joissa hän tuntee turvallisuuden tunnetta.
Ylisukupolvisia traumoja ei ymmärretä tarpeeksi hyvin
Ahmedin mukaan onkin syytä pohtia, miten ylisukupolviset traumat näkyvät nuorissa ja miten ne näkyvät heidän kasvatuksessaan.
– Ei voida puhua vai nuorista, pitää puhua koko perheestä. Jos vanhemmat ovat asuneet sota- ja konfliktimaissa, se näkyy heissä. Pitää tutkia, miten ylisukupolviset traumat näkyvät perheissä Suomessa ja miten se näkyy kotoutumisessa. Siitä ei Suomessa tiedetä tarpeeksi.
Oma osansa on sosiaalisella paineella, joka saattaa varsinkin maahanmuuttajataustaisilla on kova.
– Päihteet ja seksuaalisuus ovat yhä tabu monissa maahanmuuttajaperheissä. Niiden kohdalla ensisijainen ratkaisu saattaa olla vaikeneminen.
MTV Uutiset Livessä vieraillut Ujuni Ahmed sanoo, että asioista on tärkeä keskustella riippumatta siitä, mikä on nuorisojengeihin liittyvien tausta.
Meneekö keskustelu liikaa maahanmuuttajien syyttelyyn ja osoitteluun?
– Kieltämättä menee. Näillä nuorilla on jo haasteita ja he ulkoisesti eroavat suomalaisessa yhteiskunnassa. Tällaisen taakan ja stigman lisääminen on haasteellista.
– Mutta keskustelua heidän taustastaan ei voi sivuuttaa, koska syrjäytymisen taustalla on omat syynsä. Maahanmuuttajataustaisten nuorten kohdalla on syytä keskustella siitä, miten heidän taustansa siihen vaikuttaa. Jos me vaikenemme niistä asioista, laiminlyömme näiden nuorten tarpeita ja ratkaisuja, Ujuni Ahmed sanoi MTV Uutiset Liven haastattelussa.
Ahmed sanoo pelkäävänsä vastakkainasettelun syvenevän, kun maahanmuuttajataustaisten nuorten osallistuminen katujengeihin on noussut julkiseen keskusteluun. Silti keskustelua on hänen mukaansa jatkettava.
– Tästä ei voi tehdä identiteettipolitiikkaa, fokuksen pitää olla siinä, miten tuemme nuoria riippumatta heidän taustastaan. Mutta myös taustalla olevia tekijöitä pitää ymmärtää.
Miten nuoret itse perustelevat sitä, että ovat jengeissä?
– Kun nuoret painivat näiden haasteiden kanssa, he eivät välttämättä näe, että he nyt liittyvät johonkin rikollisjengiin, heille se on tapa selviytyä. On iso haaste saada heidät luottamaan viranomaisiin ja siihen, että viranomaiset voivat auttaa heitä ja heidän perheitään.
Kuinka avoimesti he puhuvat?
– Kun on turvallisia aikuisia ympärillä ja henkilö, joka ei tuomitse, kyllä nuoret yleensä aika avoimesti puhuvat, Ahmed sanoo.
Katso Fenixin toiminnanjohtajan koko haastattelu alla olevasta videosta. Hän kertoo, millaisia ratkaisuja hän esittää ongelmaan.
