Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen kertoi MTV:n Uutisextrassa Suomessa toimivista rikollisjengeistä. Poliisi arvioi, että jengejä on vajaat kymmenen.
Rikosylikomisario Christer Ahlgren vahvistaa, että Suomeen on syntynyt useita huolestuttavia piirteitä omaavia katujengejä.
– Tarkka lukumäärä ei todennäköisesti ole edes poliisin tiedossa, Ahlgren lisää.
Ahlgrenin mukaan tässä uudessa tilanteessa poliisilla ei ole resursseja muodostaa kunnollista tilannekuvaa.
– Tilannekuva on edellytys sille, että voimme ymmärtää mikä on sitä yhteiskunnan kannalta haitallisinta rikollisuutta, johon rajalliset resurssit olisi syytä kohdistaa. Samalla on muistettava, että myös vakiintuneet rikollisorganisaatiot Suomessa ja maailmalla ovat erittäin aktiivisessa tilassa.
Ennaltaehkäisevät toimet alkutekijöissä
Vaikka poliisin tiedusteluelimet ja esitutkinta toimivat normaalilla tavalla, Ahlgren pelkää, etteivät toimet ole riittäviä.
– Totta kai meillä on ankkuritoimintaa ja moniviranomaisyhteistyötä, jotka voivat olla tehokkaita ennalta estäviä keinoja nuorisojengeihin. Järjestäytyneisiin rikollisjengeihin nämä keinot eivät ikävä kyllä tehoa. Ne täytyisi pystyä tunnistamaan ajoissa, jotta niihin voitaisiin myös puuttua ajoissa.
Ahlgren peräänkuuluttaa ennaltaehkäisyn resurssointiin, sillä pelkää muuten jengitilanteen Suomessa kehkeytyvän samanlaiseksi kuin Tanskassa ja Ruotsissa.
– Meillä tulisi olla sekä pehmeitä että kovia keinoja. Pehmeät keinot ovat juuri näitä yhteiskuntaan integroitumisen tukemista ja syrjäytymisen ehkäisemistä.
Lue myös: Poliisi ja Tulli takavarikoivat yli 110 kiloa marihuanaa, 70 000 euroa käteistä rahaa ja kaksi ampuma-asetta – "Taustalla Suomessa uudentyyppinen järjestäytynyt ryhmä"
– Meidän olisi varmistettava viranomaisten kyky tunnistaa ja reagoida ajoissa ja tehokkaasti näihin uusiin ilmiöihin ja saattaa mahdolliset vaaralliset esikuvat rikosvastuuseen tekemisistään. Tämä työ on Suomessa alkutekijöissään.
Ahlgrenin mukaan syrjäytyneet nuoret ovat polttoainetta rikollisjengeille.
– Siihen tulee nyt puuttua. Vielä se on halpaa, kohta ei ole enää.
Tällainen on nuorisojengi Mantaqa – tämän vuoksi se on poikkeuksellinen
Ahlgrenin mukaan Mantaqa on monikulttuurinen rikollisjengi, jota johtavat ulkomaalaistaustaiset henkilöt. Jäsenistöön kuuluu myös kantasuomalaisia.
Jengissä on monen ikäisiä jäseniä, mutta sitä johtavat 90-luvun alkupuolella syntyneet henkilöt.
Mantaqan verkostoituminen on Ahlgrenin mukaan tehokasta.
– Poliisilla on hyvin tiedossa jengin johtoporukka, mutta varsinainen jäsenistö ja sen määrä poikkeaa paljon siitä, mihin Suomessa ollaan rikollisjengien osalta totuttu. Sitä on vaikea määritellä, koska jäsenmäärä elää amebamaisesti koko ajan, Ahlgren lisää.
Mantaqania pidetään erilaisena rikollisjenginä kuin muita, sillä he eivät käytä esimerkiksi liivejä tai muita tunnistettavia asusteita. Erityisen poikkeuksellista on viranomaisvastaisuus ja maahanmuuttajataustaisuus.
– Heidän käytöksensä on viranomaisvastaista. He käyttäytyvät uhkaavasti ylipäätään kaikkia ihmisiä vastaan, jotka he kokevat olevan heidän tiellä. Se on avoimen vihamielistä, Ahlgren summaa.
Lue myös: Uudentyyppinen jengi laajan huumetutkinnan kohteena – tätä tarkoittaa Mantaqa-jengin nimi
Jengin jäseniä epäillään huumausainerikoksista ja osa johtoportaasta istuukin tällä hetkellä tutkintavankeudessa. Tämä ei ole silti estänyt heitä osallistumasta Mantaqan toimintaan.
– Rikollisjengiä johdetaan vankilasta käsin. He jopa uhkaavat valtasuhteita vankilassa. Meidän tulee varmistaa, että viranomaisilla myös muurien sisäpuolella on mahdollisuus toimia tehokkaasti.
Rikosylikomisariolla on vahva viesti.
– Jos me nyt annamme periksi katujengistä ponnistaneelle Mantaqalle, se luo toimintaedellytyksiä muille jengeille, jotka ovat nousemassa heti Mantaqan perässä.