Rauhoitetun ilveksen metsästys poikkeusluvilla herättää ihmetystä: "Ihmiset eivät ilvestä vihaa eivätkä pelkää"

Riistakeskus antoi tänä syksynä ilvesten kaatamiseen 300 poikkeuslupaa kannanhoidollisin perustein. Määrä on suurin piirtein sama kuin kaksi vuotta aiemmin 2021, jolloin lupia annettiin 320 kappaletta. 

Tämän vuoden hakemuksissa yksittäisiä lupahakemusten perusteluja olivat muun muassa ilvesten pihapiirissä herättämä pelko ja se, että alueella oli havaittu useita pentueita eli kanta oli vahva.

Lue lisää:Ilveksen metsästyskausi alkaa poronhoitoalueella 

Ympäristöjärjestö WWF Suomen suomalaisen luonnon ohjelmajohtaja Petteri Tolvanen sanoi Viiden jälkeen -ohjelmassa, että poikkeuslupia myönnetään liikaa ja niiden perustelut ovat ohuita.

– Lupakiintiöt ovat tarpeettoman korkeita. Ilveskanta saisi meidän mielestämme kasvaa. Ilves on  hyvin siedetty, eli ihmiset eivät sitä vihaa eivätkä pelkää, eikä se aiheuta merkittävästi ongelmia poronhoitoalueen eteläpuoleisessa Suomessa, Tolvanen sanoo.

Poikkeuslupia on myönnetty jo useita vuosia, joten asia ei sinänsä ole uusi. Tänä syksynä aiheesta on kuitenkin keskusteltu aiempia vuosia näkyvämmin muun muassa somessa. 

Metsästäjäliitto: "Rauhoitetun lajin metsästäminen ei ole ongelma"

Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan Suomessa on noin 2 500 yli vuoden ikäistä ilvestä. Ilveksen kanta on Suomessa elinvoimainen eli eläin ei ole uhanalainen.

Suomen Metsästäjäliitto perustelee ilveksen kaatamista muun muassa eräkulttuurin rikkauden säilyttämisellä sekä kannanhoidollisilla syillä, joita ovat liiton mukaan esimerkiksi liian rohkeiden yksilöiden karsiminen kotipihoilta. 

Lue myös: Yli puolet suomalaisista suhtautuu metsästykseen myönteisesti

Metsästäjäliiton luonnon- ja riistanhoitopäällikkö Ere Grenfors sanoi Viiden jälkeen -ohjelman haastattelussa, ettei ilveksen metsästäminen aiheuta riskiä kannan vähenemisestä.

– Metsästäjien näkökulmasta poikkeuslupien määrän putoaminen olisi menetys. Nykyinen tilanne on meidän mielestämme oikein hyvä ja kestävällä tasolla. Ilveskanta voi erittäin hyvin. Se lisääntyy vuosittain, mikä monelta unohtuu. Esimerkiksi viime keväänä syntyi noin 450 ilvespentuetta lisää. 

 Eläimen rauhoitettu asema ei ole Grenforsin mukaan ongelma.

– Sama tilanne on esimerkiksi karhun suhteen. Tämä on aivan tavallista, että riistalaji voi olla rauhoitettu, mutta sitä pystyy poikkeusluvilla metsästämään. Ja myöskään rauhoitetun lajin metsästäminen ei ole ongelma, kun se metsästys mitoitetaan oikein, Grenfors sanoo.

Lue myös: Perussuomalaisten Jenna Simula puolustaa karhunkaatoa: arvostelijat vieraantuneet eräperinteestä

Niinistö ja Essayah sanailivat aiheesta

Vihreiden europarlamentaarikko Ville Niinistö on tehnyt aiheesta kirjallisen kysymyksen EU-komissiolle. Hän sanaili aiheesta viime viikolla myös maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin (kd) kanssa viestipalvelu X:ssä. Niinistö sanoo poikkeuslupien myöntämisen olleen jo vuosia ristiriidassa EU-direktiivin ja Suomen lain kanssa.

Essayah vastasi Niinistön kritiikkiin kritisoimalla edellistä hallitusta.

– Tiesithän Ville, että edellinen hallitus, jossa puolueesi vihreät oli, myönsi saman verran lupia, vaikka ilveskanta oli tuolloin pienempi. Edellinen hallitus kasvatti ilveksen kaatolupien määrää. Tämä hallitus on pitäytynyt nostamasta niitä, pidämme suotuisan suojelutason, Essayah vastasi.

Lue myös: Poliisi takavarikoinut 250 asetta – tämä Pohjois-Savon salametsästysvyyhdistä tiedetään nyt