298 ihmistä kuoli: Mitä todella tapahtui Malaysia Airlinesin matkustajakoneelle Ukrainassa?

Tutkintaryhmän versio

Kansainvälinen tutkintaryhmä JIT totesi vuonna 2018 raportissaan, että koneen alas ampunut Buk-ilmatorjuntajärjestelmä on peräisin Venäjän armeijan 53. ilmatorjuntaprikaatista Kurskista. 

Venäläisvalmisteinen Buk voi tuhota jopa  yli 20 kilometrin korkeudessa lentävän koneen. Malaysia Airlinesin kone lensi onnettomuushetkellä noin 10 kilometrin korkeudessa. Journalistiverkosto Bellingcat oli päätynyt samaan lopputulokseen jo vuonna 2015.

Tutkintaryhmän mukaan myös kaikki ohjussaattueen ajoneuvot kuuluivat Venäjän armeijalle. Ryhmä esitteli tutkimustensa pohjalta tarkan reitin, jota pitkin ohjussaattue kulki Venäjältä Ukrainan alueelle.

Tutkijoiden esittelemissä kuvissa ja videoissa kuitenkin näkyy, kuinka sama ilmatorjuntaohjusajoneuvo on ensin Venäjällä ja myöhemmin Ukrainassa.

Venäjän versio

Venäjä on sitä mieltä, että kansainvälisen tutkintaryhmän kaikki todisteet ovat väärennöksiä ja syytökset täysin perusteettomia. Venäjän ulkoministeriö on todennut, että tutkintaryhmän väitteet siitä, että Venäjä olisi alasampumisen takana ovat valitettavia.

Maan puolustusministeriön mukaan yksikään sen ilmatorjuntajärjestelmistä ei ollut siihen aikaan koskaan ylittänyt Venäjän ja Ukrainan välistä rajaa.

Puolustusministeriön tiedottaja, kenraalimajuri Igor Konashenkov totesi uutistoimisto Tassin mukaan, että tarkemmat tutkimukset ovat osoittaneet niin video- kuin kuvamateriaalienkin olevan feikkejä.

Konashenkov korosti, että materiaalit läpikäyneet asiantuntijat ovat rautaisia ammattilaisia.

Tutkintaryhmän versio

Malaysia Airlinesin Boeing 777 -kone pudotettiin Itä-Ukrainan kapinallisten alueelta laukaistulla Buk-ilmatorjuntaohjuksella, joka kuului Venäjän asevoimien yksikölle. JIT:n mukaan Venäjän ja Ukrainan separatistien välillä on ollut suora sotilaallinen komentoketju.

– Kehotan Venäjää hyväksymään vastuunsa ja tekemään yhteistyötä syyllisyyden selvittämiseksi, Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg sanoi lausunnossaan vuonna 2018.

Venäjä ei kuitenkaan ole lukuisista tutkintaryhmän pyynnöistä huolimatta myötävaikuttanut tutkimuksiin ja syyllisten selvittämiseen tai suostunut luovuttamaan syytettyinä olevat kansalaisensa oikeudenkäyntiä varten. 

Venäjän versio

Venäjän ulkoministeriön mukaan se on toimittanut tutkintaryhmälle lukuisia tietoja onnettomuudesta, mutta ne on itsepäisesti sivuutettu.

Venäjä on ollut halukas yhteistyöhön ja keskusteluyhteys tutkintaryhmän kanssa on koko ajan ollut avoinna. Presidentti Vladimir Putin totesi, että Venäjää ei ole otettu mukaan tutkintaan.

Syytetyistä korkea-arvoisin on Girkin, entinen tiedustelupalvelu FSB:n eversti ja Itä-Ukrainan niin kutsutun Donetskin kansantasavallan puolustusministeri. Hän kiisti tuoreeltaan Interfaxille, että kapinallisjoukoilla olisi mitään tekemistä matkustajakoneen alas ampumisen kanssa.

Venäjän mukaan Ukraina on syyllinen. Lentokoneen pudottanut ohjus lähetettiin Ukrainaan jo vuonna 1986. Sen lisäksi, että laukaistu ohjus kuului Ukrainan armeijalle, Ukrainan olisi myös pitänyt sulkea Donbassin ilmatila kansainvälisiltä matkustajakoneilta, koska alueella käytiin aktiivisia taisteluja.

Tutkintaryhmän versio

Venäjän on myönnettävä syyllisyytensä ja kannettava vastuunsa tapahtuneesta.

Venäjän versio

Konkreettisia todisteita Venäjän osallisuudesta malesialaiskoneen turmaan ei ole esitetty.

Ne todisteet, joita on esitetty,  ovat väärennöksiä ja puolueellisia syytöksiä.

Näin ollen Venäjän ei tarvitse kantaa minkäänlaista vastuuta lentoturmasta eikä luovuttaa syytettyjen joukossa olevia kansalaisiaan.