Professori Benita Heiskanen ennakoi, että iskut tulevat lisäämään sekasortoa Yhdysvalloissa.
Yhdysvaltojen iskuissa Iraniin on paljon yhtäläisyyksiä niin sanotun terrorismin vastaisen sodan alkuun 2000-luvun alussa, sanoo Turun yliopiston Pohjois-Amerikan tutkimuksen John Morton -keskuksen professori Benita Heiskanen.
– Silloinkin puhuttiin tällaisesta ennaltaehkäisevästä hyökkäyksestä. Ja silloinkin oli kyse siitä, että kongressi ei ollut tehnyt sodan julistusta, Heiskanen sanoo STT:lle.
Hän huomauttaa, että Vietnamin sodan jälkeen Yhdysvalloissa on ollut voimassa laki, jonka mukaan sodan julistamisesta päättää kongressi. Siksi kyseessä on hänen näkemyksensä mukaan sekä laillisesti että moraalisesti kyseenalaiselta vaikuttava operaatio.
Heiskanen pitää huolestuttava sitä, että myös terrorismin vastaisen sodan aikana etsittiin joukkotuhoaseita, joita tutkintaryhmä ei lopulta löytänyt.
– Tässähän on samanlainen tilanne. Yhdysvaltain hallinnon oma tiedustelu on sanonut, että siellä ei uhkaa ole.
Lue myös: Tämä USA:n iskuista Iraniin tiedetään nyt – MTV seuraa
Onko tavoitteena vaihtaa hallinto?
Heiskanen pitää huolestuttavana myös sitä, että iskujen todelliset pyrkimykset eivät ole tiedossa. Epäselvää on, ovatko kyseessä tietynlaiset täsmäiskut, vai onko todellisena tavoitteena esimerkiksi vaihtaa Iranin hallinto.