Professori Benita Heiskanen ennakoi, että iskut tulevat lisäämään sekasortoa Yhdysvalloissa.
Yhdysvaltojen iskuissa Iraniin on paljon yhtäläisyyksiä niin sanotun terrorismin vastaisen sodan alkuun 2000-luvun alussa, sanoo Turun yliopiston Pohjois-Amerikan tutkimuksen John Morton -keskuksen professori Benita Heiskanen.
– Silloinkin puhuttiin tällaisesta ennaltaehkäisevästä hyökkäyksestä. Ja silloinkin oli kyse siitä, että kongressi ei ollut tehnyt sodan julistusta, Heiskanen sanoo STT:lle.
Hän huomauttaa, että Vietnamin sodan jälkeen Yhdysvalloissa on ollut voimassa laki, jonka mukaan sodan julistamisesta päättää kongressi. Siksi kyseessä on hänen näkemyksensä mukaan sekä laillisesti että moraalisesti kyseenalaiselta vaikuttava operaatio.
Heiskanen pitää huolestuttava sitä, että myös terrorismin vastaisen sodan aikana etsittiin joukkotuhoaseita, joita tutkintaryhmä ei lopulta löytänyt.
– Tässähän on samanlainen tilanne. Yhdysvaltain hallinnon oma tiedustelu on sanonut, että siellä ei uhkaa ole.
Lue myös: Tämä USA:n iskuista Iraniin tiedetään nyt – MTV seuraa
Onko tavoitteena vaihtaa hallinto?
Heiskanen pitää huolestuttavana myös sitä, että iskujen todelliset pyrkimykset eivät ole tiedossa. Epäselvää on, ovatko kyseessä tietynlaiset täsmäiskut, vai onko todellisena tavoitteena esimerkiksi vaihtaa Iranin hallinto.
Tästäkin syystä Heiskanen sanoo tulkitsevansa tilannetta terrorisminvastaisen sodan valossa.
Hän muistuttaa, että Irakin sota kesti kahdeksan vuotta ja Afganistanin sota 20 vuotta. Afganistanissa lähdettiin kaatamaan Taliban-hallintoa, joka on tällä hetkellä jälleen vallassa.
– Molemmissa tapauksissa terrorismiuhka kasvoi, jihadismi vahvistui. Itse asiassa koko Isis-järjestöhän syntyi silloin tämän terrorismin vastaisen sodan tuotteena, Heiskanen sanoo.
– Pelko on tietenkin, että se lähtee taas eskaloitumaan.
Lue myös: USA iski voimalla Iraniin, ja loukkaus on suuri – "Ensimmäisenä tulee mieleen, että Trump halusi päästä parrasvaloihin"
"Aiheuttaa eripuraa ja ristiriitoja"
Heiskanen ennakoi, että iskut todennäköisesti vähentävät luotettavuutta Yhdysvaltoihin kumppanina. Liittoutuminen Israelin kanssa synnyttää epäilemättä erimielisyyksiä kansainvälisesti.
Yhdysvaltojen sisällä hyökkäys tulee aivan varmasti aiheuttamaan hyvin paljon eripuraa ja ristiriitoja, Heiskanen sanoo. Hän muistuttaa, että Donald Trump myi itsensä kannattajilleen rauhan presidenttinä. Koko Maga-liikkeen (Make America Great Again) slogan tuli siitä, ettei kansainvälisiin interventioihin enää lähdetä.
– Eli tämä Maga-kannattajakunta ei ole missään tapauksessa halunnut sotia. Vaan se on ollut nimenomaan argumentti, että Trump halutaan presidentiksi, jotta vältetään muut sodat, Heiskanen sanoo.
Hän huomauttaa, että Maga-joukko on suuri ja äänekäs. Heidän joukossaan on myös jo valmiiksi ollut tyytymättömyyttä muun muassa siksi, että kuluttajahinnat ovat Yhdysvalloissa korkealla, eikä taloutta ole saatu kuntoon, vaikka niin luvattiin.
– Kyllä tämä tulee aiheuttamaan vielä enemmän sekasortoa, Heiskanen ennakoi.