Lähi-idän asiantuntijan mukaan Trumpilla ei välttämättä ole pitkän linjan suunnitelmaa Iranin ja Israelin konfliktin suhteen.
Yhdysvallat on iskenyt kolmeen Iranin ydinlaitokseen. Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola Helsingin yliopistosta sanoo, että Yhdysvallat pyrki iskussaan Iraniin keskittymään kohteisiin, joihin Israelilla ei ole mahdollisuutta iskeä kunnolla.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump toivoo, että Iran taipuisi neuvotteluihin. Iranin ulkoministeri Abbas Araghchi sanoi tänään sunnuntaina, että Yhdysvallat on rikkonut räikeällä tavalla kansainvälistä oikeutta ja YK:n peruskirjaa. Araghchi lupasi Iranin puolustavan itseään.
Professori Juusola sanoo, että Iranin konkreettinen vastaus Yhdysvaltojen iskuihin on suuri arvoitus.
– Se, mitä Iran tekee suhteessa Yhdysvaltoihin, on kaikkein suurin arvoitus. Trump sanoi suoraan, että nyt on Iranin aika neuvotella rauhasta. Hän toivoo, että tämä jäisi tähän. Hän varmasti pelkää, että tämä karkaa käsistä ja jos niin käy, onko hänellä minkäänlaista strategiaa? Emme tiedä, Juusola sanoo.
Hänen mukaansa Irania ei ole helppo saada neuvotteluihin iskujen jälkeen.
– Se lienee ilmeistä, että Iranin saaminen positiiviseen neuvotteluratkaisuun ei ole helppoa.
Jotenkin Iranin pitää kuitenkin reagoida.
– Loukkaus on niin paha, on vähän vaikea ajatella, että he eivät tekisi mitään. Toisaalta Iranilla on valtavasti hävittävää. En todella tiedä, mitä he tekevät tässä tilanteessa.
Juusolan mukaan yksi asia on epävarmassa tilanteessa varma.
– Israel varmasti jatkaa iskujaan. Israel takoo kun rauta on kuumaa, Juusola sanoo.
Lue myös: Tämä USA:n iskuista Iraniin tiedetään nyt – MTV seuraa
Trumpin motiivit voivat olla perin itsekkäitä
Trumpin motiivien iskuihin on arveltu olevan myös paljon hänen persoonaansa liittyviä.
– Aika monissa arvioissa korostuvat psykologiset tekijät, jotka liittyvät Trumpin persoonaan. Se tulee ensimmäisenä mieleen, että hän halusi tässä tilanteessa päästä parrasvaloihin. Surullista, jos se on vain sitä, Hannu Juusola sanoo.
Lue myös: Ruotsalaistutkija USA:n iskuista Iraniin: Trump on arvaamaton ja kärsimätön
Yhdysvaltain politiikan ymmärtäminen on vaikeaa pitkän linjan asiantuntijallekin.
– Hyvin helppoa Yhdysvaltain politiikkaa ei ole selittää tässä tilanteessa. Se on monin tavoin ristiriidassa sen kanssa, mitä Trump on sanonut ja mikä heidän uhka-arvionsa on ollut viime aikoina.
Yhdysvallat ja Iran ovat neuvotelleet tämän vuoden aikana useita kertoja ydinsopimuksesta.
– Neuvotteluista tuli välillä tietoa, että Yhdysvallat olisi sopeutumassa malliin, jossa Iranin ydintuotantoa rajoitettaisiin voimakkaasti, mutta ei kokonaan kiellettäisi. Sitten Trump muuttikin mieltään ja alkoi vaatia, että Iran ei saisi harjoittaa minkäänlaista rikastustoimintaa edes pienessä mittakaavassa, vaikka ydinsulkusopimus sen sallii.
Iranilla paine ja pelko vastaiskuja kohtaan
Juusola sanoo, että Iranilla on valtava paine iskeä, mutta toisaalta myös pelko seurauksista. Iranilla on useita keinoja iskeä takaisin.
– He voivat iskeä yhdysvaltalaisten tukikohtiin Persianlahden maissa.
Iran on myös uhannut toistuvasti sulkea Persianlahden Intian valtamerestä erottavan Hormuzinsalmen. Tämä häiritsisi pahasti öljyn kuljetusta maailmanmarkkinoille.
– He voivat sulkea kokonaan tai osittain Hormuzinsalmen, miinoittavat Hormuzinsalmen. Se johtaisi suureen taloudelliseen katastrofiin, joka johtaa laajamittaisempiin Yhdysvaltain iskuihin, Juusola toteaa.
Yksi mahdollisuus on, että Iran vetäytyy ydinasesopimuksesta.
– On uumoiltu, että Iran voisi tehdä sen. Silloin he lähtisivät Pohjois-Korean tielle, ja siitä seuraisi suuri epävarmuus. Johtaisiko se siihen, että Yhdysvallat lisää iskujaan? Tulisiko sitten jatkuva iskujen kierre viikosta toiseen ja kuukaudesta toiseen? Onko Yhdysvalloilla minkäänlaista strategiaa tähän, Juusola pohtii seurauksia.
Eurooppa katsoo sivusta
Juusolan mukaan Euroopan rooli Israelin, Iranin ja Yhdysvaltojen konfliktissa on pieni.
– Euroopalle jää sivustakatsojan rooli. Vakavasti otettavat toimijat ovat Iran, Israel ja Yhdysvallat.
Euroopan unionin vuorosanat ovat Juusolan mukaan etukäteen tiedossa.
– Suomen rooli on pienimmistä pienin. Suomen rooli on toivotella että tilanteen pitäisi rauhoittua, ja sanoa, että Israelilla on oikeus itsepuolustukseen
– EU on ollut Lähi-Idässä vuosikymmenestä toiseen Yhdysvaltojen peesaaja. Se ei varmasti tässä miksikään muutu.