Tietokirjailija ja tohtori Maritta Pohls kertoo, että presidenttien rouvat ovat vaikuttaneet muun muassa Linnan juhlien tarjoiluihin, kattauksiin, koristeluun ja vieraslistaan.
Ensimmäinen itsenäisyyspäivän vastaanotto järjestettiin vuonna 1919. Sitä emännöi presidentti K.J. Ståhlbergin tytär Aino Ståhlberg.
– Kyseessä olivat 150 henkilön iltapäiväkahvit. Vuonna 1922 Ståhlbergit järjestivät jo 1200 hengen suuren iltavastaanoton, Maritta Pohls kertoo.
Itsenäisyyspäivän vastaanotto vakiintui silti instituutiona hitaasti: joinain vuosina ei juhlittu ollenkaan, ja joinain palattiin pelkkään kahvitteluun.
Ellen Svinhufvudille oma kakku
Svinhufvudit pitivät ensimmäisen itsenäisyyspäivän vastaanottonsa vuonna 1933.
– Silloin Linnaan alettiin kutsua muitakin kuin korkeimpia virkamiehiä ja kansanedustajia. Vieraita ei tosin vieläkään kätelty vaan presidenttipari saapui juhlasaliin Porilaisten marssin soidessa.
Pohls kertoo, että Ellen Svinhufvud oli aktiivisesti mukana kehittämässä vastaanottoa kahvitilaisuudesta iltajuhlaksi.
– Uskoakseni hän vaikutti paljon myös juhlan menuuseen, sillä hän oli tavattoman kiinnostunut ruoanlaitosta.
– Ellenillä oli tapana kutsua naisia ja naisjärjestöjen edustajia keskiviikkoisin luokseen iltapäiväteelle, jota varten hän tilasi aina ranskalaisen Sans Rival -kakun Stellan Konditoriasta. Myöhemmin konditoria nimesi sen hänen luvallaan Ellen Svinhufvud-kakuksi. Se on edelleen osa Linnan juhlia.
