Linnan juhlien etiketti − Kaarina Suonperä opastaa
Kaarina Suonperä saapuu Linnaan.
Julkaistu 01.12.2010 15:00
Itsenäisyyspäivän vastaanotto on monelle kutsun saaneelle ainutkertainen ja ikimuistoinen tilaisuus. Tapakouluttaja Kaarina Suonperä neuvoo, miten välttää yleisimmät etikettivirheet vuoden tärkeimmässä juhlassa.
Linnaan saapuminen
Kutsukortissa on mainittu hyvin tarkkaan sisääntulo ja aikataulu, joita tulee noudattaa. Vieraiden kannattaa varautua olemaan paikalla jo reilua varttia ennen. Sekä vessaan että naulakolle on aina jonoa. Kutsukortissa pyydetään ottamaan valokuvallinen henkilötodistus mukaan.
Presidentille esittäytyminen
Sofi Oksanen kättelyvuorossa.
Presidentti kutsuu Linnan juhliin myös runsaasti henkilöitä, joita hän on vuoden varrella tavannut. Hän ei voi mitenkään muistaa kaikkia. Silti juuri kukaan ei sano tervehtiessään omaa nimeään, ehkä ajatellen, että kun hän on kerran minut kutsunut, kyllä hän minut tietää.
Ensin tervehditään tietysti presidenttiä ja sanotaan oma nimi. Kutsun saanut kiittää siitä ja toivottaa hyvää itsenäisyyspäivää.
Lörpöttelemään ei saa jäädä. Aloite keskusteluun tulee presidenttiparilta.
Niiaaminen
Niiaaminen on meille suomalaisille vanhaa perua ja tapa, joka istuu kumman syvässä. Aikuinen nainen niiaa vain ehtoollisella, eikä siinäkään papille, vaan paljon korkeammalle. Hoviniiaus liittyy kuninkaallisiin.
Tervehdittäessä vieras pysähtyy, ottaa mieluummin vielä askeleen lähemmäs, ettei tarvitse kurkotella. Sitten hän katsoo presidenttiä silmiin, kättelee hymyillen ja kumartaa kohteliaasti.
Juhlan perimmäinen syy
Tanssilattialla on tungosta.
Toivoisin, että ihmiset juhlisivat Suomen itsenäisyyttä sydämessään. Itsenäisyysjuhlissa presidentin linnassakin arvokkaimmat vieraat ovat sotiemme veteraanit, miehet ja naiset, joita emme voi kylliksi kiittää. Se meinaa unohtua ja vaikuttaa, että kyseessä on pukujuhla.
Kun näin komean, uljasryhtisen kadetin kumartavan ja hakevan valssiin hienoa harmaahiuksista daamia, tuntui hyvältä ja tuli miltei kyynel silmään.
Usein jo katse kertoo, millä mielellä juhlissa ollaan. Ja toisaalta myös se, että vieras tanssii koko ajan kameroiden edessä, kertoo asenteesta.
Toivoisin myös, että kun tv-kamerat sammuvat, vieraat eivät lähtisi juoksujalkaa jatkoille. Se menee lähes yksi yhteen, että kun kamerat lakkaavat nauhoittamasta, ihmiset lähtevät. Minusta se tuntuu ja vaikuttaa kauhean surulliselta.
Keskustelu
Tasavallan presidenttiä ei ole syytä eikä voi käydä kesken juhlien nykimässä hihasta. Eiköhän hän itse puhuttele. Juhlissa voi ja saa tervehtiä ja jäädä juttusille muiden kutsuttujen vieraiden kanssa.
Juhli myös kotona
Itsenäisyyspäivän kattaus huokuu sinistä ja valkoista.
Meidän suomalaisten olisi hyvä muistaa, että suurin osa ei saa koskaan kutsua Linnaan. Itsenäisyys on kuitenkin valtavan iso asia kansalle ja maalle. Siksi toivoisin, että kotona laitettaisiin muutakin kuin ne kaksi kynttilää ikkunalaudalle.
Mitäs jos tänä vuonna pukeuduttaisiin kotonakin vähän nätimmin? Esimerkiksi pöydän voi kattaa kauniisti ja nostaa maljan itsenäisyydelle. Jo se on hyvä, ettei pidetä kotona jalkoja pöydällä ja juoda olutta tölkistä Linnan juhlia katsellessa.
