Pitkään paikoillaan pysyviä vaaniva keuhkoveritulppa uhkaa henkeä välittömästi – oireet voivat olla salakavalan lieviä

1:24
Jatkuva istuminen on terveydelle haitallista, mutta onko seisominen yhtään parempi vaihtoehto?

Alaraajoissa syntynyt veritulppa voi muutamassa sekunnissa kulkeutua keuhkovaltimoon ja estää normaalin verenkierron. Keuhkoveritulppa on hengenvaarallinen ja vaatii välitöntä sairaalahoitoa.

Toimiva verenkiertoelimistö on elintärkeä osa ihmistä. Verenkiertoelimistössä kulkeva veri puhdistaa kudoksia ja tuo niihin happea, kun sydän pumppaa verta ensin keuhkoihin ja siirtää sitten hapettunutta verta ympäri elimistöä.

Veritulppa estää tai heikentää verenkiertoelimistön normaalia toimintaa, sillä ahtaaseen paikkaan kulkeutunut tulppa tukkii verenvirtauksen. Jos veritulppa jumiutuu sydämestä keuhkoihin johtavaan valtimoon, puhutaan keuhkoveritulpasta. 

Tunnista laskimotukoksen ja keuhkoveritulpan oireet

Yleensä keuhkoihin päätynyt veritulppa syntyy alaraajoissa tai lantion laskimoissa, joissa laskimoverenkierto on tavallista hitaampaa ja siten altis hyytymien synnylle. Laskimon seinämästä irtautunut hyytymä voi kulkea verivirran mukana muutamassa sekunnissa sydämen kautta keuhkovaltimoon.

Laskimoveritukos syntyy usein, kun ihminen on ollut pitkään liikkumatta esimerkiksi vuodelevon tai lentomatkan vuoksi. Laskimotukoksen tyypillisiä oireita ovat kivulias turvotus jalassa tai pohkeessa, kivun pahentuminen kävellessä, särky levossa, kuumotus ja punoitus. Joskus laskimotukos on täysin oireeton, mutta se ei tarkoita, että tukos olisi vaaraton.

Keuhkoihin päätynyt veritulppa on aina vaarallinen ja edellyttää välitöntä sairaalahoitoa. Keuhkoveritulpan oireita ovat:

  • äkisti alkanut tai asteittain paheneva hengenahdistus, johon liittyy usein rintakipua
  • sydämen sykkeen kiihtyminen
  • yhtäkkisesti alkanut yskä ja veriset yskökset
  • huonovointisuus
  • pyörtyminen
  • suorituskyvyn heikkeneminen
  • hikoilu ja kuume

Veritulpan koko vaikuttaa oireiden voimakkuuteen. Suuri keuhkoveritulppa voi johtaa vaikeaan kohtaukseen, kun taas pienemmissä keuhkoveritulpissa oireet voivat olla salakavalan lieviä. Yleensä oireet alkavat välittömästi, mutta niiden kehittymiseen voi kulua päiviä tai jopa viikkoja.

Korkea ikä, sairaudet ja elintavat altistavat

Ikä lisää keuhkoveritulpan vaaraa. Terveyskirjasto kertoo, että tapauksista kaksi kolmesta todetaan yli 65-vuotiailla ja vain yksi kymmenestä alle 25-vuotiailla. 

Terveet ihmiset sairastuvat harvoin veritulppiin, jos heillä ei ole altistavia tekijöitä. Korkean iän lisäksi veritulpille altistavat:

  • pitkä liikkumattomuus esimerkiksi sairauden aiheuttaman vuodelevon tai lentomatkan vuoksi
  • äskettäinen leikkaus
  • alaraajojen vammat, kuten kipsattu murtuma
  • vaikea sairaus, kuten syöpä tai sydänsairaus
  • tupakointi
  • lihavuus
  • perinnölliset hyytymishäiriöt
  • aiemmin sairastettu laskimotukos
  • ehkäisypillerien käyttö etenkin tupakoivilla naisilla
  • raskaus
  • kuivumistila

Hoidon kulmakivenä hyytymistä estävä lääkehoito

Keuhkoveritulppaa epäiltäessä tulee hakeutua välittömästi päivystykseen.

Keuhkoveritulppa diagnosoidaan tietokonekerroskuvauksella, joka paljastaa keuhkovaltimoiden tilan. Veritulppaa hoidetaan hyytymistä estävillä lääkkeillä, nestetasapainosta huolehtimalla ja tilaan usein liittyvän matalan verenpaineen hoidolla. Keuhkoveritulpan hoidon jälkeen potilaan on tärkeä nousta ylös sängystä ja liikkua, jotta veri ei pääse jälleen pakkautumaan.

Verenohennuslääkkeiden käyttöä jatketaan tilanteen mukaan 3–6 kuukautta tai jopa loppuelämän. Jos keuhkoveritulppa on lievä, sen hoito voidaan toteuttaa kotona. 

Näin ehkäiset veritulppien syntymistä

Laskimoveritulppien vaaraa voi itse pienentää. Pitkillä auto- ja lentomatkoilla tai muuten istuessa tulee nousta säännöllisesti jaloittelemaan, välttää kiristäviä vaatteita, juoda riittävästi vettä ja liikutella jalkoja, erityisesti nilkkoja.

Jos veritulpan riski on suurentunut, kannattaa pitkillä matkoilla käyttää hoitosukkaa. Lisäksi lääkäri voi määrätä suuren tukosvaaran potilaille kerta-annoksen hyytymistä estävää hepariini-lääkettä. Mikäli veritulpan riski on kohonnut, kannattaa asiasta mainita lääkärille esimerkiksi hormonaalista ehkäisyä tai hormonikorvaushoitoa pohtiessa.

Normaalipainossa pysyminen, liikunnan harrastaminen, pitkien istumisjaksojen välttäminen ja tupakoinnin lopettaminen pienentävät veritulpan syntymisen riskiä.

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit.

Lue myös

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja