Yksi tai kaksi suomalaista tuhannesta saa keuhkoveritulpan. Joka kymmenennellä potilaalla veritulppa uusiutuu vuoden kuluessa, mikäli hoito lopetetaan.
- Mielestäni se on varteenotettavan suuri määrä, HUS:n päivystysalueen vastaava ylilääkäri Veli-Pekka Harjola arvioi.
Oikeanlainen lääkehoitokaan ei välttämättä estä veritulppaa uusiutumasta.
- On aina mahdollista, että lääkehoidonkin läpi voi tulla uusiutuva tukos, eli mikään näistä hoidoista ei sataprosenttisesti estä tukoksen uusiutumista, Harjola sanoo.
Vaikka keuhkoveritulppauutisia on viime aikoina ollut entistä enemmän julkisuudessa, tulppien esiintyvyys ei ole lisääntynyt.
- Teoriassa varmaan diagnostiikan tarkennuttua lieviä keuhkoveritulppia löydetään useammin kuin aikaisemmin, mutta kokonaisuudessaan suurta muutosta ei ole tietääkseni tapahtunut, Harjola sanoo.
Tulppa lähtee usein alaraajoista
Keuhkoveritulppa syntyy, kun muualta elimistössä liikkeelle lähtenyt verihyytymä tukkii keuhkoihin johtavan valtimon.
- Keuhkoveritulpan tavallinen oire on äkillinen, voimakas hengenahdistus tai lisääntyvä selittämätön hengenahdistus, joka voi olla luonteeltaan myös rasituspainotteinen. Tällaisiin pitää erityisesti kiinnittää huomiota, jos on jokin altistava syy taustalla. Ja esimerkiksi yksi tällainen voimakkaasti riskiä lisäävä taustasairaus on syöpä, Harjola kertoo.