Moni laskimoveritulppa jää havaitsematta – hengenvaarallinen myös oireettomana

Erilaiset veritulpat ovat Suomessa kohtalaisen yleisiä. Veritulpat voivat olla joko laskimoiden tai valtimoiden tulppia tai sydämen sisäisiä tulppia, joista jokaisella on erilaiset syntymekanismit ja riskitekijät.

Laskimoveritulpat jaotellaan pinnallisiin ja syviin tukoksiin. Vaarallisimpia ovat syvien laskimoiden tulpat, jotka voivat edetä keuhkoveritulpiksi, lääkärikeskus Mehiläisestä kerrotaan.

Alaraajoihin

Helsingin yliopistollisen sairaalan mukaan syviä laskimoveritulppia ja keuhkoveritulppia diagnosoidaan Suomessa yhteensä vuosittain noin 1–2 tapausta tuhatta henkilöä kohden. Noin puolella potilaista, joilla on syvä laskimoveritulppa, on myös samanaikainen keuhkoveritulppa.

–  Laskimoveritulppia syntyy useimmiten alaraajoihin. Tyypillisin altistava tekijä on pitkäaikainen lentokoneessa istuminen, mutta ylipäätään raajojen pitkä liikkumattomuus altistaa laskimoveritulpille, Mehiläisen kardiologian ja sisätautien erikoislääkäri Tapio Aalto sanoo.

Laskimoveritulpan tunnistaa Aallon mukaan useimmiten siitä, että jompikumpi jalka on turvonnut ja kipeä. Laskimoveritulppa voi kuitenkin olla myös kokonaan oireeton. Aallon mukaan huomattava osa tulpista jääkin havaitsematta lievien oireiden tai oireiden puuttumisen takia.

–  Myös oireeton veritulppa voi olla vaarallinen. Laskimoveritulpan vaarallisin seuraus on se, että laskimotukos irtoaa ja kulkeutuu sydämen kautta keuhkovaltimoon aiheuttaen keuhkoveritulpan.

Pinnallinen ei vaadi hoitoa

Helsingin yliopistollisen sairaalan hyytymishäiriöyksikön hematologian erikoislääkärin Aino Lepäntalon mukaan pienet, pinnalliset laskimoveritulpat eivät yleensä vaadi hoitoa, mutta on kuitenkin hyvä muistaa, että jopa 20 prosenttia pinnallisista laskimoveritulpista etenee syviksi laskimoveritulpiksi.

–  Tästä syystä myös suuremmat, pinnalliset laskimotukokset on tärkeää hoitaa lääkityksellä. Juurikin hoitamattomiin syviin laskimotukoksiin liittyy riski keuhkoveritulpaksi etenemisestä, Lepäntalo huomauttaa.

Keuhkoveritulpan oireita ovat äkillinen hengenahdistus ja rintakipu. Siihen voi liittyä heikentynyt rasituksensietokyky, vaikea yskä tai mahdollisesti myös kuumeilua.

Tupakointi ja ylipaino altistavat

Lepäntalon mukaan laskimoveritulpille voivat altistaa sekä erilaiset ohimenevät tekijät että potilaskohtaiset pidempiaikaiset ja pysyvät tekijät. Yleisin ohimenevä tekijä on pitkäaikainen paikoillaan pysyminen.

Potilaskohtaisia altistavia tekijöitä ovat esimerkiksi pitkäaikaiset tulehdukselliset sairaudet, syövät, diabetes ja maksakirroosi. Pysyviä tekijöitä ovat erilaiset perinnölliset tukosalttiudet.

–  Myös elämäntapatekijät kuten tupakointi ja ylipaino altistavat laskimoveritulpille, minkä lisäksi esimerkiksi korkeaan verenpaineeseen ja kolesteroliin olisi tärkeä puuttua.

Ehkäisypillerit ja vaihdevuosien estrogeenikorvaushoito lisäävät laskimoveritulppien riskiä. Niitä naisia, joilla on suurentunut veritulppariski, suositellaankin välttämään estrogeenivalmisteita.

Myös kuivuminen esimerkiksi riittämättömän juomisen, ripulin, oksentelun tai voimakkaan fyysisen rasituksen seurauksena voi Lepäntalon mukaan lisätä veritulppariskiä.

–  Tiedetään myös, että potilailla, jotka ovat kerran sairastaneet laskimoveritulpan, on jatkossa normaaliväestöä suurempi riski uudelle veritulpalle.

Laskimoveritulppia hoidetaan veren hyytymisherkkyyttä vähentävällä lääkityksellä. Jos ensimmäinen tukos on ollut hengenvaarallinen tai potilaalla on merkittäviä uudelle tukokselle altistavia riskitekijöitä, lääkitys jää usein pysyväksi.

Keuhkoveritulpissa aina kuoleman riski

Lepäntalon mukaan suurin osa laskimoveritulpista löydetään ajoissa. Hän kuitenkin lisää, että keuhkoveritulpaksi asti edenneisiin syvien laskimoiden tulppiin liittyy aina kuoleman riski.

–  Noin viisi prosenttia kaikista keuhkoveritulpista on vaikeaoireisia, ja niihin liittyy merkittävä kuoleman riski. Noin puolessa keuhkoveritulpista kuoleman riski on pieni ja lopuissa keskisuuri.

Lepäntalo kertoo tutkimusten osoittavan, että runsaat 4 prosenttia keuhkoveritulppapotilaista kuolee sairaalassa ja vajaat 20 prosenttia kuuden kuukauden sisällä keuhkoveritulpan ilmaantumisesta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että keuhkoveritulppa suoraan aiheuttaisi kaikki nämä kuolemat. Usein keuhkoveritulppaan sairastuneilla on muitakin vakavia sairauksia, kuten syöpä.

–  Tämä johtaa siihen, että potilas saa herkemmin keuhkoveritulpan ja saattaa kuuden kuukauden seuranta-ajan aikana kuolla myös muiden vakavien sairauksiensa aiheuttamana.

 

Lue myös:

    Uusimmat