Osasta närästyslääkkeitä paljastui vaarallinen piirre – käytä vain todelliseen tarpeeseen

Herkkä vatsa? Vältä näitä ruoka-aineita 3:25
Videolla kerrotaan, millainen ruoka ei sovi herkkävatsaiselle.

Närästyksen hoidossa käytettävät protonipumpun estäjä -lääkkeet voivat tuoreen tutkimuksen mukaan helpottaa antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien tarttumista. Havainto kannustaa käyttämään kyseisiä lääkkeitä vain, kun niitä oikeasti tarvitaan.

Aiemmissa tutkimuksissa protonipumpun estäjät on yhdistetty myös bakteerien aiheuttamiin maha-suolitulehduksiin. Lääkkeet toimivat vähentämällä haponeritystä vatsassa, joten on mahdollista, että tämä edistää haitallisten bakteerien toimintakykyä.

Nyt julkaistut havainnot perustuvat kahdentoista tutkimuksen aineistojen meta-analyysiin, ja niiden perusteella protonipumpun estäjiä käyttävillä todetaan monilääkeresistenttejä bakteereja 75 prosenttia todennäköisemmin kuin potilailla, jotka eivät käytä kyseisiä lääkkeitä. Tulokset pysyivät samana myös laajemmassa, 26 tutkimusta kattaneessa analyysissa.

Lääkkeiden käyttö yleistynyt muutamassa vuosikymmenessä

Protonipumpun estäjien käyttö on yleistynyt huomattavasti muutamassa vuosikymmenessä ja niitä saa myös ilman reseptiä apteekeista. Tutkimusten mukaan jopa 50–70 prosentissa tapauksista lääkkeillä hoidetaan kuitenkin oireita, joihin niitä ei ole tarkoitettu, ja usein lääkitykset kestävät tarpeettoman pitkään. 

Jos nyt julkaistut havainnot varmistuvat lisätutkimuksissa, turhat protonipumpun estäjä -lääkitykset voivat olla yksi antibioottiresistenssiä lisäävä tekijä. Tämän vuoksi niiden tarpeetonta käyttöä olisi hyvä hillitä.

Antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit ovat vaarallisia, sillä niiden aiheuttamia sairauksia ei välttämättä pystytä hoitamaan ja tavallistenkin infektioiden hoito voi vaikeutua. Hoidoista tulee myös pitempiä ja kalliimpia.

Pitkät ja suuriannoksiset PPI-lääkitykset on aiemmin yhdistetty myös muun muassa sydänoireisiin, osteoporoosin pahenemiseen ja keuhkokuumeisiin.

Tutkimus julkaistiin JAMA Internal Medicine -lehdessä.

Copyright Duodecim 2020. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Lue myös:

    Uusimmat