Mainos

"Jos menetämme antibioottien tehon, emme pysty pelastamaan ihmisiä" – näin jokainen voi torjua itse antibioottiresistenssiä

10:55

Huomenta Suomessa keskusteltiin keskiviikkoaamuna antibiooteista ja niiden tehon heikentymisestä. Kuinka vakava ongelma antibioottiresistenssi todella on? Katso keskustelua yllä olevalta videolta!

Kansainvälisen terveysjärjestö WHO:n mukaan antibioottiresistenssi on yksi suurimmista maailmanlaajuisista terveysuhista.

Terveysuhkaan on johtanut mikrobien ja bakteerien muuttuminen vastustuskykyisiksi nykyisiä antibiootteja kohtaan. Antibioottiresistenssi johtuu mikrobilääkkeiden eli antibioottien liikakäytöstä.

Suurin uhka antibioottiresistenssissä liittyy HYKS:in infektiosairauksien osastonylilääkäri Mari Kanervan mukaan siihen, että antibiootteja tarvitaan mikrobien voittamiseen esimerkiksi kirurgiassa, elinsiirroissa ja syöpätautien hoidossa, joihin liittyy kohonnut infektioiden riski.

Jos mikrobeja ei saada kuriin, voi potilaan henki olla vaarassa.

– Moderni lääketiede ei ole mahdollista ilman antibiootteja. Jos menetämme niiden tehon, emme pysty myöskään pelastamaan ihmisiä näillä muilla lääketieteen aloilla, Kanerva sanoo.

Antibiootti = Elävien mikrobien tuottama, toisia mikrobeja tappava tai niiden kasvua estävä, lääkkeenä käytetty aine. Antibiootteja on käytetty ihmisten ja eläinten hoidossa 1930-luvulta lähtien.

Antibioottiresistenssi = Ilmiö, jossa aiemmin tietylle lääkeaineelle herkät kannat muuntuvat vastustuskykyisiksi eli resistenteiksi esimerkiksi geenimutaation seurauksena.

Lisääntyvä antibioottiresistenssi lisää ihmisten ja eläinten sairastavuutta, kuolleisuutta ja terveydenhuollon kustannuksia. Lähde: Evira

Kilpajuoksua lääkkeiden ja resistenssin välillä

Arvioiden mukaan 2050-luvulla ihmisiä kuolee enemmän mikrobiresistenttien bakteerien aiheuttamiin infektioihin kuin kaikkiin syöpätauteihin yhteensä.

– Se on arkipäivää monissa kehittyvissä maissa ja niiden teho-osastohoidossa. Tämä on iso kliininen ongelma, Turun yliopistollisen keskussairaalan kliinisen mikrobiologian ylilääkäri Antti Hakanen sanoo.

Uusien mikrobilääkkeiden kehittäminen on hidasta, ja Kanerva kuvaileekin tilannetta kilpajuoksuksi resistenssin ja uusien mikrobilääkkeiden välillä.

Syömmekö liikaa antibiootteja?

Pfizerin teettämän tuoreen kyselyn mukaan 74 prosenttia suomalaislääkäreistä on sitä mieltä, että antibiootteja määrätään liian herkästi. Vain 9 prosenttia lääkäreistä oli päinvastaista mieltä.

Miksi antibiootteja silti määrätään? Hakanen kertoo, että antibiootit ovat henkiä pelastavia lääkkeitä eivätkä niiden haittavaikutukset ole olleet ilmeisiä. Antibioottien määrääminen onkin ollut helppo ratkaisu.

– Lääkäri haluaa tehdä aina potilaansa parhaaksi. Usein "varmuuden vuoksi" -menetelmä on se asia, joka johtaa tähän turhaan antibioottien käyttöön, kertoo Kanerva.

Suomessa on käytössä myös viime vuonna valmistunut mikrobilääkeresistenssin torjunnan kansallinen toimintaohjelma, jolla pyritään seuraamaan tilannetta ja lääkekäyttöä. Lääkekäytön seurannassa ja ohjauksessa on Hakasen mukaan vielä töitä.

Kanerva myös muistuttaa, että Suomessa on toistaiseksi muuhun maailmaan verrattuna vielä varsin hyvä tilanne, ja bakteerit saadaan noin 90 prosentissa tapauksista kuriin tavallisesti käytettävien mikrobilääkkeiden avulla.

Muista käsihygienia ja älä vaadi antibiootteja

Ylilääkäreiden mukaan potilaat voivat itsekin toimia välttääkseen antibioottien tarpeen ja resistenssin syntymisen.

Yksi niistä on infektioilta suojautuminen, joka tarkoittaa käytännössä hyvää käsihygieniaa ja yleistä hygieniaa, yleisiä, terveellisiä elämäntapoja sekä rokotteiden ottamista.

Kanervan mukaan toinen tärkeä asia on se, ettei lääkärille hakeuduta tai häneltä vaadita antibiootteja. Itsestään parantuviin infektioihin, kuten hengitysteiden infektioihin ja lieviin matkaripuleihin, ne eivät ole tarpeellisia.

– Jos ostamme matkalla peräti itse apteekista niitä ilman reseptiä, mikä on joissain maissa mahdollista, niin tämä tietysti johtaa herkästi turhaan mikrobilääkkeiden käyttöön, Kanerva muistuttaa.

– Mitä pidempään ollaan huonon hygienian alueilla, kuten Etelä-Amerikassa tai Kaakkois-Etelä-Aasiassa, niin todennäköisyys matkaripuliin tai vastaavaan sairastumiseen on aika suuri. Silloin pitäisi muistaa, että valtaosa näistä taudeista on itsestään paranevia. Ei pidä lähteä hoitamaan sitä ainakaan mikrobilääkkeillä omatoimisesti, Hakala sanoo ja jatkaa:

– Ei pidä välttää hakeutumasta lääkäriin, jos taudin vaikeus sitä vaatii, mutta tiedämme, että antibioottien käyttö on hyvin liberaalia monissa tällaisissa kehittyvissä maissa.

Miten sairaalahoidossa voidaan välttää antibioottiresistenssin uhkia? Miten antibioottien historia selittää nykyistä tilannetta? Ovatko suomalaiset huolissaan antibioottiresistenssistä? Katso vastaukset yllä olevalta videolta! 

***

Katso alla olevalta videolta myös lisää keskustelua antibioottiresistenssistä.

6:37

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja