Maailmanlaajuisesti jo yksi kuudesta bakteeri-infektiosta on vastustuskykyinen tavanomaisille antibiooteille, mikä tekee hoidoista tehottomampia ja lisää komplikaatioiden riskiä.
Antibioottiresistenssi on yhä suurempi ongelma, kertovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL sekä Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea tiedotteessa tänään tiistaina, jolloin vietetään Euroopan antibioottipäivää.
Arviolta jopa 4,7 miljoonaa kuolemaa liittyy vuosittain bakteeriperäiseen antibioottiresistenssiin, mikä tekee siitä yhden suurimmista maailmanlaajuisista terveysuhista.
Antibioottiresistenssi tarkoittaa, että bakteeri kykenee vastustamaan antibioottia.
Bakteerien lisäksi myös muilla mikrobeilla, eli viruksilla, sienillä ja alkueläimillä, esiintyy resistenssiä hoitoon käytettäville lääkeaineille. Tästä syystä nykyisin puhutaan usein mikrobilääkeresistenssistä.
Suomessa tilanne on kansainvälisesti vertailtuna hyvä ja mikrobilääkeresistenssiä esiintyy huomattavasti vähemmän kuin monissa muissa Euroopan maissa.
Tuoreen seurantaraportin mukaan antibiooteille resistenttien bakteerien osuus on kuitenkin kasvanut hieman myös Suomessa.
