Unkari laittoi katon polttoaineiden hinnoille.
Unkarin hallitus rajoittaa polttoaineiden hintoja suojellakseen yksityisiä kuluttajia ja yrityksiä raakaöljyn hinnan noustessa, pääministeri Viktor Orbán sanoi Facebookissa maanantaina.
Orbánin mukaan Unkari vapauttaa myös valtion varantoja varmistaakseen tarjonnan. Pääministerin mukaan bensiini saa maksaa Unkarissa korkeintaan 595 forinttia (noin 1,5) euroa ja diesel 615 forinttia (1,55 euroa).
Hintakatto tulee voimaan tiistaina ja se on voimassa Unkarissa rekisteröidyille ajoneuvoille. Samaan aikaan muualla Euroopassa bensiinin hinnan uskotaan kohoavan pilviin, kun raakaöljyn hinta nousi maanantaina jo yli 100 dollariin barrelilta.
Bensan hintakatto voi toimia Orbánille viimeisenä oljenkortena pärjätä reilun kuukauden kuluttua pidettävissä parlamenttivaaleissa ja jatkaa 16 vuoden mittaista valtakauttaan. Orbánin Fidesz-puolue on ollut mielipidekyselyissä vajaat 10 prosenttiyksikköä jäljessä tärkeintä haastajaa, Fideszin omista riveistä nousseen Peter Magyarin Tisza-puoluetta. Unkarin erikoisen vaalijärjestelmän ansiosta jo 45 prosentin äänisaalis voi riittää kahden kolmasosan enemmistöön parlamentissa, ja Tiszan kannatuslukemat ovat olleet sitä tasoa.
Vaalivilppiä?
Unkaria pitkään seurannut politiikan tutkija, dosentti Heino Nyyssönen on kuullut ennustuksen Orbánin kaatumisesta jo niin monesti, ettei hän ole vielä valmis julistamaan Orbanin olevan mennyttä.
– Ihan samasta asiasta keskusteltiin myös neljä vuotta sitten edellisten vaalien yhteydessä, Nyyssönen Turun yliopistosta muistuttaa.
Orbanin kannalta tilanne on kuitenkin nyt niin huolestuttava, ettei Nyyssönen enää pidä mahdottomana ajatusta turvautumisesta jopa vaalivilppiin.
– Tiettyjä epäilyjä tästä on esitetty esimerkiksi viime vaalien yhteydessä, mutta savuavaa asetta ei ole löytynyt. Myös Etyjin vaalitarkkailijat ovat todenneet, että Unkarin vaalit ovat olleet vapaat. Reilut ne eivät ole enää pitkään aikaan olleet, Nyyssönen kuvailee.
Epäreiluus on liittynyt vaaleja edeltävään kampanjointiin, jossa opposition on ollut vaikea saada ääntään kuuluviin.
Mahdollinen vaalivilppi voisi Nyyssösen mukaan toteutua esimerkiksi ääntenlaskennassa tai peukaloimalla ulkomailla asuvien unkarilaisten antamia ääniä, joiden turvin Orbanin tukijat ovat kyenneet aiemmin takaamaan parlamenttiin kahden kolmasosan enemmistön.
Pattitilanne?
Nyyssösen mukaan Unkarin kyselytuloksiin pitää suhtautua jossain määrin varauksellisesti. Hän pitää todennäköisempänä, että Fidesz kyllä menettää superenemmistönsä, mutta Tiszakaan ei saa parlamenttiin kuin yksinkertaisen enemmistön eli yli puolet paikoista.
Näin päädyttäisiin Nyyssösen mukaan pattitilanteeseen, jossa hallituksen muodostaisi nykyinen oppositio, mutta presidentti edustaa vanhaa valtapuolue Fidesziä.
– Eli niin kuin Puolassa, missä presidentti jarruttaa hallituksen uudistuksia, Nyyssönen kuvailee.
Hänen mukaansa myös Orban itse on aiemmissa kommenteissaan käytännössä valmistellut kannattajiaan superenemmistön menettämiseen.
Nyyssösen mukaan mielenkiintoisia ovat myös ne kyselytulokset, joiden mukaan suurin osa unkarilaisista kyllä haluaisi vallan vaihtuvan, mutta vain vähemmistö uskoo niin tapahtuvan.
– Eli toisin sanoen se, mitä halutaan ja mitä todennäköisesti tulee tapahtumaan, ovat kaksi eri asiaa, Nyyssönen tiivistää.
Voitaisiinko vaalit jopa perua?
Unkarin epäreilussa kampanjoinnissa ei ole tälläkään kertaa kainosteltu, ja tahti ehtii vielä kiihtyä ennen vaaleja.
Orban ja Fidesz ovat muun muassa levittäneet videota, jossa pieni unkarilaistyttö itkee isänsä perään, joka teloitetaan rintamalla sotavankina.
Nyyssösen mukaan Orbanin ydinviesti onkin, että vain Fidesz voi pelastaa Unkarin joutumiselta sotaan. Viholliseksi maalataan Ukrainaa, jonka mahdollisten sabotaasien varalta Orban on lähettänyt sotilaita suojelemaan Unkarin energialaitoksia.
– Nämä väitteet ovat olleet todella paksuja. Asiantuntijat ovat ne aika tarkkaan pilkkoneet, eikä kukaan ei ole vakavissaan lähtenyt väittämään, että Ukraina olisi oikeasti hyökkäämässä Unkariin, Nyyssönen sanoo.
Vaikka räikein propaganda uppoaa todennäköisesti jo valmiiksi Fidesziä kannattaviin, on se myös herättänyt kysymyksen, voisiko Orbanin tehdä yllätysliikkeen ja perua koko vaalit. Nyyssösen mukaan se olisi mahdollista, jos parlamentti julistaisi maahan kahden kolmasosan enemmistön turvin hätätilan.
– Oikein kovasti spekuloituna tässä voin nähdä sellaisen käsikirjoituksen, mutta siihen on kyllä hyvin vaikea uskoa. Kyse on kuitenkin EU-maasta, Nyyssönen jatkaa.
Trumpilta avointa tukea
Ukrainan suhteen Orbanille on ollut kiusallista se, ettei hänen idolinsa presidentti Donald Trump olekaan kyennyt lupaustensa mukaisesti lopettamaan sotaa. Yhdysvaltain nykyhallinto tukee avoimesti Orbanin uudelleenvalintaa, joten Orbanille olisi vaikeaa myös se, jos Trumpin hyökkäys Irania vastaan johtaisi laajempaan sekasortoon Lähi-idässä.
Nyyssösen mukaan Unkari on todistetusti EU:n trumpilaisin maa. Hänen mukaansa on jopa huhuttu, että Trump tulisi vielä käymään ennen vaaleja Unkarissa maaliskuun lopulla.
– Aika alkaa kuitenkin käydä vähiin, ja Trumpilla näyttää nyt olevan muitakin kiireitä, Nyyssönen naurahtaa.
Toisesta ilmansuunnasta Venäjältä ei ole vielä osoitettu avointa tukea Orbanille, vaikka EU:n Ukraina-tukea toistuvasti kampittavan pääministerin jatkokausi on varmasti myös Moskovan toiveissa.